Uutisarkisto
Kysymyksiä ja vastauksia lehtitilausten arvonlisäverosta
Mitä hallitusohjelmassa sanotaan lehtien alvista?
Hallitusohjelman mukaan arvolisäveropohjaa laajennetaan sanoma- ja aikakauslehtien tilauksiin. Lehtitilaukset siirretään nollaverokannasta 9 %:n verokantaan. Tämä on ainoa muutos, mitä hallitus ehdottaa arvonlisäverotukseen.
Mikä merkitys lehtitilausten arvonlisäverolla on valtiontalouden kannalta?
Häviävän pieni merkitys. Hallitusohjelmassa vaikutus verokertymään arvioidaan + 83 miljoonaksi euroksi. Vuoden 2011 tulo- ja menoarvioehdotuksen loppusumma oli 50,4 miljardia euroa. Kaavailtua arvonlisätuloa pienentää lehtitilausten hintajousto: jos ihmiset kokevat hinnannousun liian suureksi, he lakkaavat tilaamasta lehteä. Tällöin myös verokarhu jää nuolemaan näppejään.
Vaikuttaisiko lehtien arvonlisävero työllisyyteen?
Veronkorotuksesta seuraa todennäköisesti irtisanomisia lehtitaloissa, sillä kustannuspaineet ovat mm. paperihintojen ja jakelukustannusten kasvun vuoksi jo ennestään kovat. Kielteisiä työllisyysvaikutuksia on odotettavissa myös painotoiminnassa, paperiteollisuudessa, mainos- ja markkinointialalla ja jakelutoiminnassa. Työttömyys lisää valtion ja kuntien menoja ja pienentää verotuloja.
Mitä lehtien arvonlisävero tarkoittaisi kuluttajille?
Monet lehdet joutuisivat siirtämään arvonlisäveron suoraan tilaushintaan. Tilaajat siis maksaisivat lehdistään enemmän kuin aiemmin. Kuluttajien kannalta on myös ikävää, että heidän mahdollisuutensa saada uusia digitaalisia sisältöpalveluja heikkenisivät. Näin siitä syystä, että lehdet kehittävät uutta sähköistä liiketoimintaa painetuista lehdistä saatavilla tuloilla – jos tulot alvin myötä pienenevät, uutta ei ole varaa kehittää.
Miksi lehtiyhtiöitä pitäisi tukea?
Nollaverokanta ei ole mikä tahansa yritysten valtiontuki. Ensi sijassa se on tukea lukijoille. Valtio tukee nollaverokannalla lehdistön mahdollisuutta palvella lukijoita: nostaa esille olennaisia ja kiinnostavia asioita sekä välittää monipuolisesti tietoa ja elämyksiä. Lehdistön rooliin kuuluu myös toimia vallan vahtikoirana. Kansalaisilla on oikeus tietää, miten julkista valtaa käytetään. Nollaverokannalla on haluttu pitää Suomen riippumaton lehdistö elinvoimaisena, kansalaisten eduksi.
Mitä veronkorotus merkitsisi sosiaaliselta kannalta?
Suomessa on vahva lukemisen kulttuuri ja lehtiä lukee koko kansa. Veronkorotus voisi johtaa lisääntyvään eriarvoisuuteen, jos osalla ihmisistä ei olisi enää varaa tilata lehtiä. Kärsijöitä olisivat mm. pienillä tuloilla sinnittelevät työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja köyhät lapsiperheet.
Onko veronnostolla kulttuurivaikutuksia?
Suomessa julkaistavat lehdet ovat keskeinen osa suomalaista kulttuuria. Voimme olla ylpeitä siitä, että näin pienessä maassa julkaistaan noin 200 sanomalehteä ja noin 3 500 aikakauslehteä. Suomalaisen lehdistön ääni on moniarvoinen. Rikkautta ovat myös eri kielillä julkaistavat lehdet. Meidän ei kannata omin toimin huonontaa tätä tilannetta.
Entä sananvapaus, onko arvonlisäverolla tekemistä sen kanssa?
Nollaverokanta voidaan nähdä tukena sananvapaudelle, sillä lehtitilausten verottomuus parantaa kansalaisten mahdollisuutta vastaanottaa viestintää ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sananvapaus kuuluu demokratiaan.
Miten sanoma- ja aikakauslehtiä verotetaan tällä hetkellä?
Sanoma- ja aikakauslehtien myynnistä vähintään kuukauden ajaksi tilattuina ei suoriteta arvonlisäveroa (nollaverokanta). Painettujen lehtien irtonumeromyyntiin sovelletaan yleistä 23 %:n verokantaa. Lehtien myynti sähköisessä muodossa tulkitaan palvelun myynniksi ja siihen sovelletaan niin ikään 23 %:n verokantaa.
Miksi samaa sisältöä verotetaan eri tavoin?
On totta, että lehden julkaisumuoto ja myyntikanava vaikuttavat sovellettavaan verokantaan. Olisi loogista, että kaikkeen lehtimyyntiin sovellettaisiin yhtä ja samaa verokantaa – mieluiten nollaverokantaa. Sisältö on tärkein, ei julkaisumuoto.
Voiko hallitus vielä muuttaa kantaansa lehtitilausten alvin nostosta?
Hallitusohjelma on poliittinen asiakirja, eikä se ole samalla tavoin sitova kuin laki. Poliittisia arvioita voidaan aina tehdä uudelleen. Hallituksen ei ole pakko esittää muutosta nykytilaan.
Kuka muutoksesta lopulta päättää?
Lehtitilausten verottaminen edellyttää arvonlisäverolain muuttamista. Päätösvalta on eduskunnalla.
Milloin päätös tehdään?
Hallitusohjelmassa ei ole kirjausta alv-muutoksen aikataulusta. Hallitus päättänee asiasta syyskuun puolivälissä neuvotellessaan vuoden 2012 tulo- ja menoarviosta ja valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2015.
Milloin muutos voisi tulla voimaan?
Arvonlisäverolain muutos voisi tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2012 alusta. Lain voimaantulosäännöksissä olisi myös mahdollista siirtää veron voimaantuloa usealla vuodella, jotta muutoksiin olisi mahdollista sopeutua.
Voisiko veroa korottaa asteittain, esimerkiksi prosenttiyksikön vuodessa?
Verokantaa ei käytännössä voi nostaa tällä tavoin asteittain. Tämän estää EU:n arvonlisäverodirektiivi, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa vain yhtä tai kahta alennettua verokantaa. Suomessa alennetut verokannat ovat 9 % ja 13 %.
