Uutiskirje 02/2008 (15.2.2008)
Selvitykset työsuhdetekijänoikeudesta ja tekijänoikeushallinnosta käynnistyvät
Oikeusneuvos Mikko Tulokas on saanut kulttuuriministeri Stefan Wallinilta tehtäväkseen selvittää, pitäisikö tekijänoikeuslakiin ottaa olettama, jonka mukaan työ- ja virkasuhteessa luotujen teosten taloudelliset oikeudet siirtyvät työnantajalle, jolleivät osapuolet sovi toisin. Määräaika selvitystyölle päättyy 31.5.2008. Selvitystyön tueksi on asetettu asiantuntijatyöryhmä, jossa työnantajia edustavat toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson Viestinnän Keskusliitosta, lainopillinen asiamies Janne Makkula Suomen Yrittäjistä, lakiasiain päällikkö Katri Olmo Yleisradiosta, johtava asiantuntija Tytti Peltonen EK:sta sekä johtaja Kerstin Rinne SanomaWSOY:stä. Työntekijäpuolen edustajia työryhmässä ovat pääsihteeri Eila Hyppönen Suomen Journalistiliitosta, lakimies Maria Löfgren Akavasta, lakimies Tuula Sillanpää SAK:sta, toiminnanjohtaja Raimo Söder Teatteri- ja mediatyöntekijöistä sekä puheenjohtaja Ahti Vänttinen Suomen Muusikkojen Liitosta. Ministeriöiden asiantuntijoina työryhmässä toimivat ylijohtaja Pekka Nurmi oikeusministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Kristina Pietikäinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, hallitusneuvos Marja-Leena Rinkineva työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä johtaja Jukka Liedes opetusministeriöstä. VKL lähettää jäsenyrityksilleen kyselyn tekijänoikeuksien siirtymisestä yrityksissä, jotta selvitystyössä sekä syksyn työehtosopimusneuvotteluissa on ajantasainen tieto sopimustilanteesta. Opetusministeriö teettää myös selvityksen, jossa arvioidaan tekijänoikeushallintoa hyvän hallinnon näkökulmasta. Kulttuuriministeri Wallin on kutsunut selvityksen tekijäksi OTL Lauri Tarastin. Selvitystehtävät liittyvät hallituksen ennen joulua tekemään päätökseen tekijänoikeuden kehittämisestä. Lisätietoja antavat Håkan Gabrielsson, p. 09 – 2287 7304 ja Satu Kangas, p. 09 – 2287 7305. |
Täystyrmäys maksu-tv:n tilaajatietojen pakkoluovutukselle
Liikenne- ja viestintäministeriölle annetuissa lausunnoissa ajatus maksutelevisioiden tilaajatietojen luovuttamisesta Viestintävirastolle ei saa kannatusta. Yleisradio esitti asiaa selvitettäväksi, jotta televisiomaksujen perintää voitaisiin tehostaa. Lausunnonantajat perustelevat monin tavoin, miksi maksutelevisioiden tilaajatietoja ei pitäisi käyttää televisiomaksujen perintään. He viittaavat mm. yksityisyyden suojan heikentymiseen, kilpailuneutraliteetin loukkaamiseen, liikesalaisuuksien paljastumiseen, yrityksille ja viranomaisille aiheutuviin kustannuksiin sekä liiketoiminnan vaarantumiseen. Lainsäädännön uudistamista ei pidetä kohtuullisena muutoksesta aiheutuviin haittoihin ja lisäkustannuksiin nähden. Tilaajatietojen luovuttamista ei pidetä lausunnoissa tehokkaana tapana saada maksupinnareita selville. Maksutv-palvelujen tilaajien osuus kaikista tv-talouksista on noin 25-30 % ja jäänee pitkälläkin aikavälillä alle 40-50 %:n. Yleisradion rahoitusmallin uudelleentarkastelua ja julkisen palvelun rahoituksen pitkäjänteistä turvaamista pidetään monissa lausunnoissa tarpeellisena. Kaikkiaan lausunnon Yleisradion ehdotuksesta antoi 21 yritystä, järjestöä ja viranomaista. Lausunnot ovat nähtävissä liikenne- ja viestintäministeriön kotisivuilla osoitteessa www.mintc.fi. Lisätietoja antaa Satu Kangas, p. 09 – 2287 7305. |
Kustannustoiminnan alennetut arvonlisäverokannat - ei välitöntä uhkaa EU:sta
EU:n komission arvonlisäverotuksesta vastaavan yksikön päällikkö Rolf Diemer on vahvistanut, että tuleva direktiivi arvonlisäverokantojen yhtenäistämisestä keskittyy työvoimavaltaisille aloille, kuten ravintola- ja kampaamopalveluihin. Tässä vaiheessa näyttää siltä, ettei kustannustoiminta tule kuulumaan direktiivin soveltamisalaan. Tieto annettiin Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa 23.1.2008, jossa yksikönpäällikkö Diemer raportoi jäsenvaltioiden 27 valtiovarainministerin olevan hyvin erimielisiä siitä, kuinka alennettujen arvonlisäverokantojen yhtenäistämistä koskevan direktiivin suhteen tulisi menetellä. Direktiiviehdotus edellyttää jäsenvaltioilta yksimielisyyttä ja se on tarkoitus antaa vuoden 2008 aikana. Komissio on kuitenkin kiinnostunut saamaan kustannusalan eurooppalaisilta edunvalvontajärjestöiltä tietoa alennettujen verokantojen taloudellisista ja sosiaalisista hyödyistä kustannustoimialalla. Komission heinäkuussa 2007 antaman tiedonannon mukaan tuleva direktiivi yhdenmukaistaisi alennetut arvonlisäverokannat kahteen luokkaan, joista alempaan (0-5 %) voisivat kuulua vain välttämättömyyshyödykkeet ja ylempään (10-12 %) muut hyödykkeet, joille jäsenvaltiot haluavat antaa edullisemman verokohtelun esimerkiksi kulttuuri- ja sivistyssyistä. Lisätietoja antaa Satu Kangas, p. 09 – 2287 7305. |
Mukaan ICT- keskittymän tutkimusohjelmiin
ICT-keskittymän (Tivit Oy) tutkimusohjelmia valmistellaan kovalla kiireellä. Nyt kilpaillaan siitä, kuka onnistuu muodostamaan rahoittamiskelpoiset konsortiot. Yritykset voivat kytkeä mukaan omaa kehitystoimintaansa tutkimushankkeiden rinnalle ja päästä mukaan tähän pitkän tähtäimen rahoitusta turvaavaan kokonaisuuteen. Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Tivit Oy käynnistyy maaliskuussa. Perustajina on 17 yritystä ja 19 julkisyhteisöä. Viestinnän Keskusliitto on merkinnyt osakkeita ja lähtee mukaan pienosakkaana. Haluamme varmistaa, että mediayrityksiä palvelevaa tutkimusta ja kehitystä on keskittymässä mukana ja rahoitusta saatavissa. Siksi yritämme parhaamme mukaan saada yrityksiä mukaan hankkeisiin. ”Kehittyvä media” -tutkimusalue kuuluu ”Joustavat palveluekosysteemit” -tutkimusohjelmaan. Tutkimusalue jakautuu neljään projektiin - crossmedia-julkaiseminen, osallistuva media, virtuaalisen ja fyysisen yhdistelmät ja TV-teknologia. Cross Media -projektissa on lähtökohdaksi otettu mediayrityksen tarpeet. Se jakautuu kolmeen osaan: 1. Uuden sukupolven toimitusjärjestelmät (TKK, Pirkko.Oittinen@tkk.fi, puh. 094513341) 2. Joustava verkottuminen tuotannon arvoketjuissa (VTT, Olli.Nurmi@vtt.fi, puh. 0207226578) 3. Hybridimedian sovellukset (KCL, Esa.Torniainen@kcl.fi, puh. 020 7477 10) Projektia valmistellaan neljän tahon yhteistyönä VKL:n koordinoimana. Valmistelun aikataulu on tiukka, yhtiökokoukseen 3.3.08 on oltava valmista. Olemme aktiivisesti yhteydessä eri suuntiin, mutta aikataulusyistä toivomme, että yritykset, joilla on kiinnostusta ja mahdollisesti omaa kehitystyötä meneillään tai suunnitteilla edellä mainituilla alueilla, ottaisivat yhteyttä joko VKL:ään tai suoraan kunkin edellä mainitun osa-alueen vastuuhenkilöihin. Jos jokin muu projekti kiinnostaa, niin kerromme myös niistä. Projektin esittely ja taustatietoa Tivit Oy:stä ja tutkimusohjelmista löytyy klikkaamalla linkkiä CrossMediaPublishing 0208 (1.45 MB) Lisätietoja Viestinnän Keskusliitossa antaa Helene Juhola, puh. 09 22877220. |
Innoprint laajenee
Innoprint-ohjelma on otettu alalla hyvin vastaan. Tekesin rahoitusta Innoprint-hankkeisiin myönnettiin vuoden 2007 aikana kaikkiaan 1,5 miljoonaa euroa. Innoprintiin on eri vaiheissa osallistunut yli 50 yritystä. Tällä hetkellä käynnissä on 11 hanketta. Kuluvalle vuodelle Tekes on varannut rahoitusta myös muutaman tutkimushankkeen toteuttamiseen. Näin toimintaa voidaan laajentaa pidemmän tähtäimen hankkeisiin. Tekesissä on käyty läpi kaikki valmisteluhankkeiden raportit ja jatkoista keskustellaan vielä niiden yritysten kanssa, jotka eivät ole tähän mennessä käynnistäneet varsinaista kehityshanketta. Tekes suosittelee PK-yrityksille valmisteluhankkeiden jatkoksi uutta rahoitusmuotoa, jossa hyvässä taloudellisessa kunnossa oleva PK-yritys voi saada 50 % avustusta enintään 100 000 euron hankkeeseen. Hanke voi sisältää markkinaläheistä tuotekehitystä ja edellyttää yhteistyötä ja verkottumista. Erityisen ilahduttavaa on, että uusia yhteydenottoja tulee edelleen ja näin pitää ollakin. Prosessi jatkuu, eikä sen pidä antaa lamautua. Lisätietoja www.tekes.fi/innoprint tai Viestinnän Keskusliitossa Helene Juhola, puh. 09 22877220. |
Kesätyöpaikat ja yritysvierailut lisäävät toimialan houkuttelevuutta
Tutkimusten mukaan nuorten omat kokemukset vaikuttavat merkittävästi koulutus- ja uravalintoihin. Tavanomaiset kesätyöpaikat ja kahden viikon kesätyöjaksot peruskoulun 8- ja 9-luokkalaisille ja lukiolaisille tarjoavat nuorille erinomaisen mahdollisuuden tutustua työelämään sekä toimialaan. Varmistaakseen myös tulevaisuudessa osaajien saannin, on yritysten omassa intressissä tarjota nuorille kesätyömahdollisuuksia. Niin peruskoululaiset ja lukiolaiset kuin ammatillisessa ja korkeakoulutuksessakin olevat nuoret ovat juuri nyt aktiivisimmillaan etsimässä töitä ensi kesäksi. Monet, erityisesti nuorimmat tulevat tekemään koulutus- ja uravalintansa pitkälti kesätyökokemustensa perusteella. Onkin tärkeää, että nuorille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia tutustua työelämään ja työskentelyyn viestintäalan yrityksissä. Kesätyön tarjoaminen nuorelle on sijoitus tulevaisuuteen. Lue lisää 'Tutustu työelämään ja tienaa'-mallista: Tulevaisuuden osaajat (43.34 KB) Viime vuonna päättyneessä Imago-hankkeessa kehitettiin yhteistyössä yritysten kanssa malli peruskoululaisten vierailutoimintaan. Vierailut ovat olleet erinomainen tapa kertoa nuorille painoviestintäalasta. Hankkeen aikana alan yrityksissä vieraili yli 5 000 nuorta tutustumassa alan tuotteisiin ja ammatteihin.Yhteensä 41 viestintäalalla toimivaa yritystä osallistui aktiivisesti näiden vierailujen toteuttamiseen. Lisäksi projektin kaksi työntekijää kävi oppilaitoksissa kertomassa viestintäalasta noin 700 opinto-ohjaajalle ja opettajalle sekä 2000 koululaiselle. Hankkeessa mukana olleet yritykset kokivat oppilasvierailut positiivisina ja aikovat myös jatkossa panostaa vierailutoimintaan. Hankkeen tuloksena viime syksynä painotekniikan opinnot aloittaneita ensisijaisia hakijoita oli yli 50 prosenttia enemmän. Tämä kertoo alan houkuttelevuuden kasvusta tulevaisuuden työpaikkana. Lue lisää hankkeesta: www.tyojokanakyy.net |
Verkkokurssi palkitsemisesta
EK on julkaissut www-sivuillaan palkitsemista käsittelevän verkkokurssin. Sivuille pääsevät EK-extraan rekisteröityneet jäsenyritysten edustajat. Sivusto on tarkoitettu yritysten johdolle, palkka-asioista vastaaville ja myös muille aiheesta kiinnostuneille. Sen avulla pyritään tuomaan ajankohtainen keskustelu, tieto ja yritysten omat kokemukset palkka- ja palkitsemisasioista tasapuolisesti kaikkien jäsenyritysten ulottuville. Yrityskohtaisen palkkapolitiikan aktiivinen hoitaminen on tärkeää paitsi yritykselle itselleen myös koko alan kannalta. Palkitsemisen kytkentä strategiaan ja yritykselle tärkeisiin asioihin voidaan tehdä vain yritys- ja työpaikkatasolla, ei liittotason neuvotteluissa. Työehtosopimusten palkkausjärjestelmät vähimmäispalkkoineen arvioivat vain tehtävän vaativuutta. Palkitseminen henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen perusteella on haluttu jättää yritysten päätettäväksi. Viime syksyn työehtosopimusratkaisut mahdollistavat palkankorotusten kohdentamisen sopimuskauden aikana aivan uudessa laajuudessa yrityskohtaisesti. Se, jääkö muutos pysyväksi, riippuu paljolti alan yritysten aktiivisuudesta. Oikeudenmukaiseksi koetuissa ja kannustavissa palkkausjärjestelmissä palkkaperusteet ovat kunnossa, järjestelmä tunnetaan ja sen rakentamiseen ja ylläpitoon on paneuduttu. |