Uutiskirje 05/2008 (9.5.2008)
Tekes-infotilaisuus media-alan yrityksille 22.5.2008
Vuorovaikutteinen media on nostettu yhdeksi Tekesin painopistealueeksi. Helmikuussa päättyi yrityksille suunnattu Median uudet sovellukset -rahoitushaku. Siihen tuli Tekesin mukaan paljon yhteydenottoja, mutta erityisesti viestintäalan yrityksistä lopulta vähän hakemuksia. Yritykset lähtevät kyllä mukaan tutkimushankkeisiin, mutta omaan tuotekehitykseen haetaan tukea niukasti. Media-alan yritykset voivat edelleen hakea rahoitusta omiin hankkeisiinsa. Tekesistä korostetaan, että hankkeen ei tarvitse olla teknologian kehittämistä vaan uusiin liiketoimintamalleihin, uusiin markkinoihin tai kansainvälistymiseen liittyvät hankkeet ovat myös enemmän kuin tervetulleita. Tekes ei ole kuitenkaan pystynyt täysin ymmärrettävästi kommunikoimaan hyväksyttäville hankkeille asettamiaan kriteereitä yritysten suuntaan. Siksi Viestinnän Keskusliitossa järjestetään torstaina 22.5.08 klo 12.30 - n. 15.00 infotilaisuus, jossa Tekesin edustajat kertovat käynnissä olevista ohjelmista sekä antavat perustietoa ja käytännön vinkkejä siitä, millaisia hanke-ehdotuksia Tekes odottaa saavansa. Nyt on erinomainen tilaisuus haastatella Tekesin edustajia henkilökohtaisesti! Rahoitushakuun liittyviä lisätietoja löytyy osoitteesta www.tekes.fi/media tai Viestinnän Keskusliitossa Helene Juhola, puh. 09 2287 7220. Ilmoittautuminen infotilaisuuteen: annikki.hiltunen@vkl.fi perjantaihin 16.5. mennessä. |
Yleisradion ydintehtävät määriteltävä nykyistä täsmällisemmin - rahoitus julkisin varoin
Parlamentaarinen työryhmä selvittää parhaillaan Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja rahoitusta. Mitä laajemmaksi julkisen palvelun käsitettä venytetään, sitä heikommalla pohjalla Yleisradion toiminnan perusteet VKL:n mielestä ovat. Päätökset julkisen palvelun laajuudesta ja sisällöstä on tehtävä kansalaisten, ei palvelun tarjoajan näkökulmasta. Julkisen palvelun rahoitus on pohjattava julkisiin varoihin. Nykyinen julkisen palvelun määritelmän lähtökohta – täysi palvelu – antaa Yleisradiolle vapaat kädet päättää toimintansa sisällöstä. Määritelmä ei ole EU-oikeudellisesti kestävällä pohjalla. Julkisen palvelun televisio- ja radiolähetysten on tyydytettävä yhteiskunnan demokraattisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tarpeita. Samoin edellytyksin yhtiö voi tarjota myös verkko- ja mobiilipalveluja. Valtiollinen mediayritys ei ole itseisarvo, vaan väline. Yleisradion toiminnan keskittäminen julkisen palvelun ydintehtäviin on paras tae sen aseman yleiseen hyväksymiseen ja säilymiseen vahvana. Julkisen palvelun ydintehtävänä ei voi olla täysi palvelu, vaan ne palvelut, jotka nykyisin on kirjattu lakiin yhtiön erityisinä tehtävinä. Näitä ovat mm. kansanvallan tukeminen, kotimaisen kulttuurin, taiteen ja virikkeellisen viihteen tuottaminen, sivistys- ja tasa-arvonäkökohtien huomioon ottaminen sekä mahdollisuuden tarjoaminen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Julkisen palvelun rahoitus on pohjattava julkisiin varoihin. Julkista ja kaupallista toimintaa ei pitäisi sekoittaa eikä Yleisradion rahoitusta pohjata osaksikaan mainos- tai vastaavaan kaupalliseen rahoitukseen. Viestinnän Keskusliitto on ollut parlamentaarisen työryhmän kuultavana 23.4.2008. VKL:n lausunto kokonaisuudessaan: Yle julkisen palvelun tehtävät 230408 (41.99 KB) Lisätietoja asiasta antavat Håkan Gabrielsson, p. 09 – 2287 7304 ja Satu Kangas, p. 09 – 2287 7305. |
Lissabonin sopimus vahvistaa sananvapautta
EU:n huippukokouksessa joulukuussa 2007 allekirjoitettu Lissabonin sopimus on parhaillaan hyväksyttävänä eduskunnassa. Sopimuksen nojalla sananvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus vahvistetaan Euroopan unionia sitovina perusoikeuksina. Nämä oikeudet on otettava huomioon sekä EU-lainsäädäntöä laadittaessa että sitä Suomessa täytäntöön pantaessa. Sananvapaus vahvistuu Lissabonin sopimuksen myötä myös toisella tavalla. Uudistetun EU-sopimuksen mukaan unioni liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Liittymisen myötä sananvapaudesta ja muista sopimuksen mukaisista perusoikeuksista tulee aiempaa vahvemmin osa EU-oikeutta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) asema perusoikeuksien tulkitsijana vahvistuu entisestään, millä voi olla merkitystä myös tiedotusvälineiden toiminnalle. EIT on viimeksi tulkinnut mediaan liittyviä sananvapauskysymyksiä vuonna 2004. Toinen viestintäyritysten kannalta merkille pantava asia Lissabonin sopimuksessa on se, että unioni voi jatkossa määritellä ns. yleispalvelujen toimintaa koskevat periaatteet ja rahoitukselliset edellytykset. Tämä tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että unioni voi antaa sitovaa lainsäädäntöä julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden rahoituksen periaatteista. Komissio voi jatkossa puuttua julkisen palvelun käsitteeseen ja rahoitukseen nykyistä tiukemmin. VKL on arvioinut Lissabonin sopimusta eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle antamassaan lausunnossa. Lausunnon pohjalta valiokunta kutsui VKL:n kuultavaksi 6.5.2008 yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön ja Yleisradion edustajien kanssa. Lausunto kokonaisuudessaan: Lissabon LiV 230408 (43.3 KB) Lisätietoja antaa Kirsi Salo, p. 2287 7229. |
Vapautuneet tv-taajuudet joukkoviestinnän käyttöön
Viestintävirasto on selvittänyt analogisilta televisiolähetyksiltä vapautuneiden taajuuksien käyttömahdollisuuksia. Liikenne- ja viestintäministeriölle antamassaan lausunnossa VKL toteaa, että kansalaisilla tulee olla käytettävissään mahdollisimman laajat, monipuoliset, sisällöllisesti laadukkaat ja teknisesti korkeatasoiset mediapalvelut. Tämä edellyttää riittävien taajuuksien osoittamista joukkoviestinnän käyttöön. Siirtyminen uusiin, nykyistä tehokkaampiin lähetysten pakkausteknologioihin ja jakelustandardeihin edellyttää kansalaisilta uusien vastaanotinlaitteiden hankkimista. Digi-tv-siirtymä on vastikään aiheuttanut vastaanotinlaitteiden uusimisen ja niitä pitäisi voida vielä käyttää usean vuoden ajan. Nykyistä ja uutta laitekantaa on voitava käyttää rinnakkain, mikä vaatii laajaa taajuusreserviä tv-palveluille. Viestintäviraston käsityksen mukaan UHF-taajuusalue 470-790 MHz soveltuu paremmin mobiiliverkkojen käyttöön kuin tv-käyttöön. VKL katsoo omassa lausunnossaan, että alue on säilytettävä televisiokäytössä siinä määrin kuin se taajuusvaraukset huomioon ottaen on mahdollista. Lausunto kokonaisuudessaan: Vapautuneet taajuudet 300408 (25.19 KB) Lisätietoja asiasta antaa Satu Kangas, p. 09 – 2287 7305. |
Tekijän- ja teollisoikeudelliset riita-asiat markkinaoikeuteen
Oikeusministeriön työryhmä esittää, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat riita-asiat siirrettäisiin markkinaoikeuden käsiteltäviksi. Tällä hetkellä esimerkiksi tekijänoikeutta koskevat erimielisyydet ratkotaan yleisissä tuomioistuimissa ja tietyt patentteihin liittyvät valitukset patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnassa. Työryhmä pitää teollis- ja tekijänoikeuksia eli IPR-oikeuksia koskevien asioiden keskittämistä markkinaoikeuteen välttämättömänä. Juttuja ei määrällisesti ole paljon, mutta niiden ratkaiseminen on vaativaa ja edellyttää erityistä asiantuntemusta. Keskittämällä asiat markkinaoikeuteen halutaan varmistaa, että jutuissa saadaan joutuisasti laadukas ratkaisu. Viestinnän Keskusliitto on oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa puoltanut teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien asioiden siirtämistä markkinaoikeudelle. Markkinaoikeus käsittelee jo nyt merkittävää osaa yritysten kannalta keskeisistä asioista, kuten sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa sekä kilpailuoikeudellisia asioita. Siirtämällä myös IPR-asiat markkinaoikeuteen on mahdollista kehittää tuomioistuimen yritystoimintaan liittyvää kokonaisosaamista ja saada asiantunteva päätös nopeasti ja kustannustehokkaasti. Lausunto kokonaisuudessaan: IPRtuomioistuin 150408 (36.85 KB) Lisätietoja antavat Satu Kangas, p. 09 – 2287 7305 ja Kirsi Salo, p. 09 – 2287 2229. |