Sisältö:

eReading – tulevaisuus vai hypeä? Seminaari 9.2.2011, Crowne Plaza

Lukulaitteet ja tableteista iPad etunenässä herättävät suurta kiinnostusta sekä kuluttajissa että kustantajissa. Ovatko uudet lukualustat tulevaisuudessa merkittävä osa liiketoimintaa? Seminaarissa 9.2.2011 kuullaan tuoreita kokemuksia uusista julkaisutavoista, toimialan yhteisen eReading-hankkeen tuloksista ja myös näkökulmia maailmalta. Varaa päivä jo nyt! Seminaarin tarkempi ohjelma ilmestyy tammikuussa.

Hinta 330 €+alv

Lisätiedot:

kristiina.markkula@vkl.fi

helene.juhola@vkl.fi

Katso Media uudessa kilpailuympäristössä -seminaarin videot

VKL:n kehitysjohtaja Helene Juhola ja projektijohtaja Kristiina Markkula luovat ajankohtaiskatsauksen lukulaitemarkkinoihin. Katso videolta, mitä lisäarvoa uusi alusta voi tarjota kuluttajille.  

Julkisen sektorin tietovarannot käyttöön tekijänoikeuksia kunnioittaen

Julkisen sektorin hallussa olevan tiedon uudelleenkäyttöä koskevaa direktiiviä arvioidaan Euroopan komissiossa. Viestinnän Keskusliitto korostaa, että tietoja hyödynnettäessä tekijänoikeuksia on kunnioitettava.

Julkisella sektorilla kerätään ja tuotetaan valtavat määrät erilaista tietoa. Näiden tietoresurssien uudelleenkäyttö on kannatettavaa. Esimerkiksi erilaisten rekistereiden ja tietokantojen sisältämiä tietoja voidaan jatkojalostaa uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi.

Monet julkisen sektorin hallussa olevat tietoresurssit ovat tekijänoikeuden suojaamia ja niihin liittyvät oikeudet kuuluvat muille kuin viranomaisille. Esimerkiksi kirjastoissa ja julkisen palvelun yleisradioyhtiöissä on runsaasti tekijänoikeussuojattua aineistoa, joiden tekijänoikeudet kuuluvat kolmansille tahoille.

Direktiiviin sisältyy määräyksiä, joilla tekijänoikeudet turvataan. Jos direktiiviä muutetaan, näistä säännöksistä on pidettävä kiinni.

Julkisin varoin tuotetulla tiedolla ja sen uudelleenkäytöllä ei saa vääristää sisältömarkkinoita. Liiton mielestä julkinen yleisradiotoiminta, koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä kulttuurilaitokset on jatkossakin syytä pitää direktiivin soveltamisalan ulkopuolella.

PSIdirektiivi (pdf) (27.1 KB)

Lisätiedot:  lakiasiainjohtaja Satu Kangas, puh. 09 2287 7305

Hyvitysmaksujärjestelmä on tulossa tiensä päähän

Digitaalisten verkkosisältöjen lisensiointi vie pohjaa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmältä. Vaatimukset maksun piirissä olevien laitteiden ulottamisesta yhä uusiin, monikäyttöisiin laitteisiin syövät entisestään järjestelmän hyväksyttävyyttä.

Vuonna 1984 säädettyyn yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmään sisältyi jo alunperin valuvika. Tv-ohjelmien katseluajankohdan siirtäminen nauhoittamalla ohjelma myöhemmin katsottavaksi ei aiheuta tulonmenetyksiä ohjelmien tekijöille, esiintyjille tai tuottajille.

Hyvitysmaksujärjestelmään sisältyy monia epäkohtia. Maksua on maksettava sellaisistakin tallennusvälineistä, joita ei tosiasiassa käytetä yksityiseen kopiointiin. Korvaustilitykset eivät kohdistu oikein ja järjestelmän hallinnointikustannukset ovat mittavat.

Digitaalisten sisältöjen osalta hyvitysmaksulle jää hyvin vähän elintilaa. Jos sisältöjen kopiointi on lisensiointiehdoissa sallittu, kyse ei ole yksityisestä kopioinnista. Jos kopiointia ei ole sallittu, se on luvatonta eikä siitä pidä maksaa hyvitysmaksukorvauksia.

Maksujärjestelmä rapauttaa liiton mielestä tekijänoikeuden oikeutusta, koska järjestelmä on summaarisuudessaan ja epämääräisyydessään liian altis kritiikille.

Jos esimerkiksi musiikin alan oikeudenhaltijoita halutaan kulttuuripoliittisista syistä tukea, asia olisi paremmin järjestettävissä esimerkiksi budjettirahoituksella.

101130 Hyvitysmaksu (pdf) (33.5 KB)

Lisätiedot: lakiasiainjohtaja Satu Kangas, puh. 09 2287 7305