Suomalaisen painotuotteen hiilijälkeä tutkittu
Taustaa
KCL on tutkinut painotuotteen hiilijalanjälkeä osana painotuotteen kestävän kehityksen hanketta, jonka rahoitukseen myös Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö on osallistunut. Hankkeen välitulokset on raportoitu nyt liiton jäsenyrityksille. Projektin toisessa vaiheessa keskitytään arvoketjun elinkaari-inventaarioon ja indikaattoreihin sekä työkaluihin, joilla kestävän kehityksen mukaisista painotuotteista tulisi viestiä.
Mikä on hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen elinkaaren aikana syntyvien fossiilisista polttoainelähteistä peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2 ekv.). Hiilidioksidin (CO2) lisäksi ilmastomuutosta aiheuttavat metaani ja typpioksiduuli. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) listoilla on reilut 60 ilmastokaasua. Hiilijalanjälki huomioi vain ilmastomuutosta vauhdittavat päästöt.
Sähköenergian tuotantoprofiililla merkitystä
Tuotteen elinkaaren aikana käytetyllä energialla on suurin vaikutus hiilijalanjälkeen. Merkitystä on siis sillä, miten energia tuotetaan ja mitä polttoaineita käytetään. Energiantuotannon profiilit vaihtelevat maittain, mikä vaikuttaa suoraan eri maissa tuotettujen tuotteiden hiilijalanjälkeen. Suomessa keskimääräinen energiaprofiili on seuraava: 27 % hiilivoimaa, 26 % ydinvoimaa, 18 % vesivoimaa, 15 % maakaasua ja 12 % biomassaa (OECD 2004). Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa energia tuotetaan lähes kokonaan hiilineutraalisti vesi- ja ydinvoimalla.
Miten painotuotteen hiilijalanjälki lasketaan
KCL on tehnyt laskelmat sanomalehden ja aikakauslehden hiilijalanjäljestä. Laskelmat perustuvat tuotteen elinkaareen - metsästä paperinvalmistuksen kautta painamiseen, tuotteen jakeluun kotitalouksille ja tuotteen hävitykseen ja kierrätykseen. Laskelmissa on mukana myös merkittävimpien raaka-aineiden valmistus, mutta ei esimerkiksi toimitusprosessia.
Hiilijalanjäljen laskentamenetelmän standardointi käynnistyi vasta tammikuussa 2009. Tämän vuoksi eri tahojen tekemiä laskemia ei voida verrata keskenään. Rajaukset, oletukset ja allokointi vaihtelevat. Hiilitaseita voidaan käyttää kuitenkin oman tuotteen, tuotannon tai yrityksen tehokkuuden mittarina.
Tyypillisen painotuotteen hiilijalanjälki
Tyypillisen sanomalehden hiilijalanjälki on 150 – 190 g CO2 ekv. Vaihteluväli kuvaa kaatopaikan päästöihin liittyvää epävarmuutta. Tyypillinen sanomalehti on painettu suomalaiselle 40-grammaiselle sanomalehtipaperille, joka sisältää 40 % siistausmassaa. Lehti on jaettu kotitalouksiin. 79 % sanomalehtistä kierrätetään, 5 % poltetaan ja 16 % päätyy eri vaiheiden kaatopaikalle.
Tyypillisen aikakauslehden hiilijalanjälki on 190 - 230 g CO2 ekv. Aikakauslehden sisäsivut on painettu heatset-offsetilla 80 grammaiselle LCW-paperille ja kansi 150 grammaiselle hienopaperille. Lehti on jaettu kotitalouksiin. 83 % lehdistä toimitetaan kierrätykseen, 16 % kaatopaikoille ja 1 % poltetaan.
Kuluttajan toimenpiteillä on merkitystä
Painotuotteen hiilijalanjälki on 20 prosenttia pienempi, kun se lasketaan lukijan postiluukulla asti. Loppu osa hiilijalanjäljestä syntyy siitä, mitä tuotteelle tapahtuu hylkäämisen jälkeen. Kaatopaikka on huonoin vaihtoehto painotuotteen hävitykseen - pahimmassa tapauksessa lehti mätänee hapettomissa olosuhteissa muodostaen metaania, joka on 25 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Mitä tarkoitetaan hiilineutraaleilla tuotteilla
Kaikesta toiminnasta syntyy hiilipäästöjä. Mitä ovat siis hiilineutraalit tuotteet? Niiden valmistukseen on käytetty uusiutuvaa energiaa - kuten vesivoimaa tai tuulienergiaa - tai ei-fossiilisia polttoaineita, kuten ydinvoimaa. Tämä lisäksi on saatettu kompensoida päästöjä hankkimalla, ns. carbon offsetteja. Nämä hiilikaupalla hankitut rahat sijoitetaan erilaisiin ympäristöhankkeisiin, joilla esim. kehitysmaissa istutetaan metsää ja siten hillitään ilmastomuutosta.