1.4.2006

1 §

Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Viestinnän Keskusliitto, ruotsiksi Mediernas Centralförbund. Kansainvälisissä yhteyksissä epävirallinen englanninkielinen nimi on Federation of the Finnish Media Industry. Keskusliitosta voidaan myös käyttää epävirallista lyhennystä FinnMedia. Keskusliiton kotipaikka on Helsinki.

Jäljempänä näissä säännöissä liittoa kutsutaan keskusliitoksi.

2 §

Tarkoitus

Viestinnän Keskusliiton tarkoituksena on yleishyödyllisenä yhdistyksenä edistää viestintäalan yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä sekä toimialan yhteistoimintaa.

Keskusliitto ylläpitää ja kehittää jäsenten tarpeita vastaavaa työehtojärjestelmää.

Keskusliitto voi toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan lahjoituksia.

3 §

Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusliitto:

1.  toimii viestintäalan yritysten yleisten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn varmistamiseksi

2.  valvoo jäsentensä elinkeino- ja työnantajaetuja

3.  neuvottelee alan työehtosopimukset

4.  toimii työriitojen ratkaisemiseksi sovinnollisesti

5.  palvelee yritysjäseniään kaikissa työsuhdeasioissa

6.  edistää alan tutkimus-, kehitys- ja opetustoimintaa

7.  edistää alan kansainvälistä yhteistoimintaa

8.  edustaa alaa eri elimissä

9   toimii muillakin tavoilla jäsentensä toimintaedellytysten kehittämiseksi 

4 §

Jäsenyys

Yritysjäsenenä voi olla viestintäalalla toimiva oikeuskelpoinen yritys, joka sitoutuu noudattamaan keskusliiton sääntöjä ja niiden nojalla tehtyjä päätöksiä. Viestintäalan yritys voi toimia sisällöntuotannon, teknisen valmistuksen ja jakelun taikka näitä tukevien palvelutoimintojen alueella. Jos yritysjäsen harjoittaa joko välittömästi tai määräysvallassaan olevan erillisen yrityksen välityksellä toimintaa keskusliiton sääntöjen tarkoittamalla alalla, on jäsen velvollinen liittymään keskusliiton jäseneksi myös tämän toiminnan osalta.

Yhdistysjäsenenä voi olla viestinnän alueella toimiva rekisteröity yhdistys, joka sitoutuu noudattamaan keskusliiton sääntöjä ja niiden nojalla tehtyjä päätöksiä.

Sekä yritysjäsenyyden että yhdistysjäsenyyden hyväksyy hakemuksesta keskusliiton hallitus.

5 §

Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet

Jäsenen on noudatettava näitä sääntöjä sekä täytettävä näiden sääntöjen mukaisesti tehtyihin päätöksiin ja keskusliiton tekemiin sopimuksiin perustuvat velvollisuutensa.

Jäsenet ovat velvollisia antamaan keskusliiton pyytämät tilastolliset ja muut tiedot, joita keskusliitto tilastoja ja toimintaansa varten tarvitsee. Yksittäisten yritysten tietoja ei ilman lupaa anneta julki.

Työehtosopimuslain mukaiset velvoitteet koskevat vain yritysjäseniä.

Työpaikalla sattuneesta erimielisyydestä, josta uhkaa aiheutua tai on aiheutunut keskeytys työn säännöllisessä kulussa, yritysjäsenen tulee heti ilmoittaa keskusliitolle erimielisyyden aihe ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Keskusliiton on ryhdyttävä viipymättä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Erimielisyyden selvittelyssä yritysjäsenellä on oikeus saada keskusliitolta apua sekä yleensä työsuhteita koskevissa asioissa neuvontapalvelua.       

Yritysjäsen ei ole oikeutettu ilman keskusliiton suostumusta tekemään työehtosopimusta liiton toimialalla.

Keskusliitto on velvollinen ilmoittamaan yritysjäsenilleen sellaisesta lakosta tai työsulusta, jonka kestäessä yritysjäsen ei saa työssään käyttää tai avustaa lakon tehnyttä, muusta yrityksestä poistettua tai työstä suljettua työntekijää.

Yritysjäsenen, joka aikoo ryhtyä työtaisteluun, tulee ilmoittaa etukäteen siitä sekä sen syistä, laajuudesta ja lopettamisen ehdoista keskusliiton hallitukselle. Työtaisteluun voidaan ryhtyä ainoastaan, jos liittokokous antaa siihen suostumuksensa 3/4 enemmistöllä. Tällainen asia hallituksen on käsiteltävä kiireellisenä.

6 §

Jäsenmaksu

Yritysjäsen suorittaa jäsenmaksuna keskusliitolle liittokokouksen päättämän vuosimaksun. Se määrätään joko prosentteina yritysjäsenen palveluksessa työsuhteessa olleille maksun määräämistä edeltäneenä kalenterivuonna maksetuista palkoista tai prosentteina yritysjäsenten jalostusarvosta tai edellä mainittujen yhdistelmänä. Jäsenmaksu voidaan määrätä myös euromääriksi, jotka perustuvat edellä mainittuihin palkkoihin tai jalostusarvoon taikka molempiin. Liittokokous voi myös määrätä jäsenmaksulle edellä mainituista perusteista riippumattoman vähimmäismäärän.

Hallitus voi yritysjäsenen hakemuksesta ottaa jäsenmaksun perustaksi edellisen vuoden palkkasumman ja/tai jalostusarvon sijasta kuluvan vuoden vastaavan arvioidun määrän, mikäli jäsenyrityksessä on tapahtunut oleellisia muutoksia yrityskauppojen tai vastaavien kautta. Näiden yritysjäsenten osalta jäsenmaksun päättää hallituksen kokous.

Yritysjäsenille, jotka muodostavat keskusliiton sisällä toimialaryhmän ilman erillistä yhdistystä, voidaan edellä mainittujen perusteiden pohjalta määritellä jäsenmaksu, joka suuruudeltaan poikkeaa yleisestä jäsenmaksusta.

Yhdistysjäsen suorittaa jäsenmaksuna keskusliitolle liittokokouksen päättämän vuosimaksun.

Uuden jäsenen osalta suoritetaan jäsenmaksu ensimmäisenä jäsenyysvuonna vain niiltä kuukausilta, joina se on kuulunut keskusliittoon.

Keskusliittoon liittyvä jäsen suorittaa liittymismaksuna liittokokouksen määräämän maksun. Hallituksella on kuitenkin oikeus erityisen painavista syistä alentaa sitä tai jättää se kokonaan perimättä. Erityisen painava syy voi tulla kysymykseen silloin, kun jäseneksi liittyminen johtuu jäsenen piirissä tapahtuneista yritys- tai muista järjestelyistä taikka muista tähän verrattavista syistä.

Keskusliitto voi liittokokouksessa tehdyn päätöksen perusteella periä lisäksi ylimääräisen jäsenmaksun, joka voi olla enintään yhtä suuri kuin samaksi vuodeksi määrätty vuosimaksu.

Hallitus päättää jäsenmaksun erääntymisajankohdasta sekä erääntyneiden maksujen laiminlyönneistä aiheutuvista seuraamuksista.

7 §

Keskusliiton hallinto

Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa keskusliiton asioissa liittokokouksessa.

Keskusliiton asioita hoitavat hallitus, valiokunnat sekä toimitusjohtaja apunaan keskusliiton toimisto.

8 §

Kutsu liittokokoukseen

Kutsu sääntömääräiseen liittokokoukseen on toimitettava vähintään 10 päivää ennen kokousta postitetulla kirjeellä ja kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen vähintään 5 päivää ennen kokousta postitetulla kirjeellä tai sähköteitse lähetetyllä sanomalla niille jäsenille, jotka ovat liitolle ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa.

9 §

Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään kaksi kertaa vuodessa.

Kevätkokous pidetään vuosittain viimeistään toukokuun 31 päivään mennessä.

Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat:

• käsitellään hallituksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta
• esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille sekä mahdollisista muista toimenpiteistä, joihin hallinto ja siitä tehty tili antavat aiheen
• valitaan vaalivaliokunnan jäsenet
• asiat, jotka jokin jäsen haluaa ottaa käsiteltäväksi ja joista on kirjallisesti ilmoitettu hallitukselle vähintään neljä viikkoa ennen kokousta.

Syyskokous pidetään vuosittain viimeistään joulukuun 15. päivään mennessä.

Syyskokouksessa käsiteltävät asiat:

• päätetään hallituksen jäsenten ja varapuheenjohtajien määrä
• toimitetaan hallituksen jäsenten vaali eroamisvuorossa olevien tilalle tai muusta syystä vajaalukuiseksi tulleen hallituksen täydentämiseksi
• valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi ja varatilintarkastajaksi voidaan valita myös tilintarkastusyhteisö
• vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden tulo- ja menoarvio sekä päätetään sen yhteydessä jäsenmaksujen määrä
• asiat, jotka jokin jäsen haluaa ottaa käsiteltäväksi ja joista on kirjallisesti ilmoitettu hallitukselle vähintään neljä viikkoa ennen kokousta.

Ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle, kun

• hallitus pitää sitä tarpeellisena tai
• vähintään 1/10 jäsenistä sitä ilmoitetun asian käsittelemistä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

Jos hallitus yritysjäsenen aloitteesta tai muuten harkitsee työsulun julistamisen ja aloittamisen tarpeelliseksi, on päätös työsulusta ja sitä koskeva halllituksen suunnitelma alistettava liittokokouksen ratkaistavaksi. Liittokokous voi ¾ äänten enemmistöllä vahvistaa suunnitelman ja päättää työsulun aloittamisesta.

10 §

Ääni- ja puheoikeus liittokokouksessa

Liittokokouksissa jäsenen puhe- ja äänivaltaa käyttää jäsen itse tai henkilö, jolla asemansa puolesta on siihen valtuutus tai jonka jäsen on siihen erikseen valtuuttanut.

Liittokokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Jäsen saa yhden lisä-äänen kutakin täyttä tuhannesosaa kohden, jonka sen jäsenmaksu muodostaa liiton jäsenmaksujen kokonaissummasta. Kukaan ei kuitenkaan ole oikeutettu käyttämään kokouksessa suurempaa äänimäärää kuin enintään 1/20 kokouksessa edustettuna olevasta yhteisestä äänimäärästä.

Liittokokouksissa tulee päätökseksi mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee asiakysymyksissä ja vaaleissa arpa.

Vaalit ja äänestykset on toimitettava suljetuin lipuin, jos joku sitä vaatii ja vaatimusta on kannatettu.

11 §

Hallitus

Keskusliiton hallitukseen kuuluu vähintään (10) ja enintään (17) liittokokouksessa valittua jäsentä, joista vähintään (3) jäsentä valitaan pienten ja keskisuurten yritysten piiristä. Hallituksen kokoonpanosta päätettäessä otetaan huomioon myös se, että liittoon kuuluvat eri toimintasektorit ovat edustettuina. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa syyskokousta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivänä.

Vuosittain puolet tai lähinnä puolet jäsenistä on erovuorossa.

Jos hallituksen jäsen ennen toimikauden päättymistä eroaa, hänen tilalleen valitaan keskusliiton seuraavassa liittokokouksessa toinen jäsen toimikauden loppuajaksi.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan tai heidän toimeksiannostaan keskusliiton toimitusjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai yksi varapuheenjohtaja ja vähintään viisi (5) hallituksen muuta jäsentä on läsnä.

Asiat käsitellään hallituksessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan johdolla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota useimmat läsnä olevat hallituksen jäsenet ovat kannattaneet ja äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide paitsi vaaleissa arpa.

12 §

Hallituksen tehtävät

Hallituksen tulee hoitaa keskusliiton asioita näiden sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti sekä päättää kaikesta, mikä ei näiden sääntöjen tai yhdistyslain säännösten nojalla kuulu keskusliiton muille elimille.

Hallitus hyväksyy työehtosopimukset.

Hallitus päättää keskusliiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

13 §

Hallituksen työvaliokunta

Hallitus voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan asioiden valmistelua varten. Työvaliokuntaan kuuluu sen puheenjohtajana toimivan hallituksen puheenjohtajan lisäksi enintään neljä (4) jäsentä.

14 §

Vaalivaliokunta

Vaalien suorittamista varten vaalivaliokunta tekee liittokokoukselle ehdotuksen valittavista henkilöistä. Vaalivaliokunnan jäseneksi voidaan valita yritysjäsenen tai yhdistysjäsenen jäsenyrityksen palveluksessa oleva henkilö, joka on perehtynyt hyvin keskusliiton toimintaan ja tarkoitukseen. Vaalivaliokuntaa valittaessa otetaan huomioon se, että eri toimintasektorit ovat edustettuina.

Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi on kevätkokousten välinen aika.

15 §

Työelämävaliokunta

Hallitus asettaa vuosittain työelämävaliokunnan, jonka tehtävänä on ohjata keskusliiton toimintaa työnantajapoliittisessa edunvalvonnassa.

Työelämävaliokunnan jäseneksi voidaan valita keskusliiton yritysjäsenen palveluksessa oleva henkilö. Työelämävaliokunnan kokoonpanosta päätettäessä otetaan huomioon se, että kaikki työehtosopimussektorit ovat oikeudenmukaisesti edustettuina.

16 §

PK-valiokunta

Hallitus asettaa vuosittain PK-valiokunnan, jonka tehtävänä on seurata pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä ja niiden kehitystä sekä tehdä tämän pohjalta esityksiä. Valiokunnan jäsenten tulee edustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, tasaisesti keskusliiton eri sektoreilta.

17 §

Muut valiokunnat

Hallitus voi asettaa valiokuntia myös muille keskusliiton keskeisille edunvalvonta-alueille.

18 §

               Toimitusjohtaja                 

Keskusliiton hallitus valitsee toimitusjohtajan.

Toimitusjohtajan tehtävänä on

• valmistelu ja toimeenpano
• johtaa keskusliiton toimistoa ja järjestää sen työt
• huolehtia hallituksen apuna keskusliiton varojen hoidosta ja kirjanpidosta
• ottaa ja erottaa keskusliiton henkilökunta keskeisiä johtajia lukuun ottamatta ja päättää sen työsuhteen ehdoista
• huolehtia muista hallituksen määräämistä tehtävistä.

Toimitusjohtaja on oikeutettu ilman eri valtuutusta edustamaan keskusliittoa, myös tuomioistuimessa ja viranomaisen edessä.           

19 §

Keskusliiton nimen kirjoittaminen

Keskusliiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja kukin erikseen sekä hallituksen määräämät henkilöt yksin tai kaksi yhdessä.               

20 §

Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus

Keskusliiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilit ja hallituksen toimintakertomus on esitettävä tilintarkastajille, joiden tulee antaa lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. 

21 §

Keskusliitosta eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota keskusliitosta tehtyään eroamisesta yhdistyslain mukaisen ilmoituksen. Jäsenyys lakkaa sen tammi- tai heinäkuun 1 päivänä, joka ensiksi seuraa kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Hallitus voi katsoa jäsenyyden päättyneen heti, kun keskusliitto on saanut luotettavan tiedon jäsenyrityksen toiminnan lopettamisesta, liikkeen luovuttamisesta, konkurssiin asettamisesta taikka toimialan muuttamisesta sellaiseksi, ettei se voi olla enää keskusliiton sääntöjen mukaan jäsenenä.

Liiton hallitus voi erottaa jäsenen, joka jättää täyttämättä jäsenvelvollisuutensa tai vaikeuttaa menettelyllään huomattavasti liiton toimintaa.

Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan hallituksen puheenjohtajalle annetulla kirjallisella hakemuksella hakea päätökseen muutosta liittokokoukselta, joka ratkaisee asian.

Eronneella jäsenellä tai jäsenellä, jonka jäsenyys on muusta syystä lakannut, ei ole oikeutta saada maksamiaan maksuja takaisin eikä hänellä ole oikeutta keskusliiton omaisuuteen.

22 §

Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liittokokouksessa päätöksellä, jota kannattaa 3/4 kokouksessa edustetusta äänimäärästä.

23 §

Keskusliiton purkautuminen

Keskusliiton purkamista koskeva päätös on tehtävä liittokokouksessa niin, että purkamista kannattaa vähintään 3/4 kokouksessa edustetusta äänimäärästä.

Jos keskusliitto puretaan tai lakkautetaan, sen varat on käytettävä viimeisen liittokokouksen päättämällä tavalla keskusliiton toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

24 §

Muuten noudatetaan yhdistyslakia.