Tutkimusraportteja säätiön tukemista hankkeista

 

 

 

 


Digital News Report 2014

Digital news report

Suomi osallistui vuonna 2014 ensimmäistä kertaa Reuters-instituutin Digital News Report -hankkeeseen, jossa selvitettiin monipuolisesti uutisten käyttöä erityisesti verkkomediassa. Tutkimus tehtiin 2014 kolmannen kerran, ja tavoitteena on, että se toistetaan vuosittain.

 

Lue lisää lehdistötiedotteesta.

 

Tutustu kyselytutkimuksen englanninkieliseen raporttiin Digital News Report 2014

 

 

Suomalaisten mediakäyttöä koskevan raportin on laatinut yliopistotutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksesta (COMET).

 

Suomi-raportti-30-5-2014 (pdf) (190.3 KB)

 

 

 

 


Kustantajien näkemyksiä vanhojen sanomalehtien digitaalisesta käytöstä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kustantajien kiinnostusta vanhojen sanomalehtien digitaaliseen käyttöön osana liiketoimintaa. Ensin tutkimuksessa selvitettiin kustantajien kokemuksia ja näkemyksiä sanomalehtien digitaalisesta julkaisemisesta ylipäätään. Toiseksi tavoitteena oli määrittää kustantajien kannalta kiinnostavimmat digitaalisten arkistojen käyttäjäryhmät. Kolmanneksi pyrittiin selvittämään, mikä olisi kustantajien kannalta kiinnostavin tapa järjestää arkistojen digitointi ja käyttö. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mietittäessä erilaisia ratkaisuja sanomalehtiarkistojen digitointiin ja lisensointiin riippumatta onko toimijana kustantaja, Kansalliskirjasto, tekijänoikeusjärjestö tai jokin muu taho.


Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, koska tutkimuksen tavoitteena on kohteen mahdollisimman kokonaisvaltainen tarkastelu. Tutkimukseen osallistui 19 kustantajaa, jotka kaikki julkaisevat yhtä tai useampaa sanomalehteä. Haastatteluihin pyrittiin valitsemaan kustantajia, jotka edustavat mahdollisimman hyvin suomalaista sanomalehtiteollisuutta.


Kustantajien odotukset tulevaisuuden digitaalisia palveluita kohtaan ovat suuret, mutta epävarmuutta koettiin sen suhteen, mitä ja miten digitaalisia palveluita tulevaisuudessa tarjotaan. Lehdet uskovat, että vanhojen sanomalehtien digitaalisella arkistopalvelulla olisi melko vähäistä kaupallista kysyntää. Tällainen palvelu nähtäisiin kuitenkin potentiaalisesti tärkeänä lisäpalveluna nykyisille lehden tilaajille.


Lehdet haluaisivat kehittää arkistoaineistojen käyttöä ensisijaisesti lehtien omalle toimitukselle ja lehtien nykyisille tilaajille ja lukijoille. Joissakin tapauksissa aineiston käyttöä haluttaisiin kehittää myös suurelle yleisölle lähinnä maksullisena palveluna. Tutkijoiden kiinnostus arkistoaineistoa kohtaan oletettiin suureksi. Arviot opetus- ja kirjastokäytön (yleisissä kirjastoissa) kiinnostuksen määrästä olivat epävarmempia.


Kaikki lehdet olivat kiinnostuneita mahdollisuudesta yhteistyöhön Kansalliskirjaston kanssa arkistoaineiston digitoinnissa ja käytössä. Monet lehdet näkivät tämän vaihtoehdon ainoana realistisena tapana, jolla lehtien digitointi omaan käyttöön voitaisiin toteuttaa järkevin kustannuksin. Useimmat lehdet eivät ole pohtineet tarkalla tasolla vanhojen lehtien digitointiin liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä. Mahdollisuus hankkia puuttuvat tekijänoikeusluvat keskitetysti tekijänoikeusjärjestöltä koettiin hyväksi. Vanhojen sanomalehtien digitointi on mielenkiintoinen hanke, josta useat lehdet ovat kiinnostuneita. Hanke koettiin erityisesti yhteiskunnallisesti tärkeäksi. Hankkeen investointikustannukset nähdään suurina ja niiden kattamiseen toivotaan saatavan niin yhteistyön tuomaa voimaa kuin yhteiskunnan tukea.

 

Outi Somervuori, KTT
Aalto-yliopisto

 

 

 

 


Ympäristötietoisuus ja muuttuva median käyttö

Näkökulmia kuluttajien median käytön ympäristövaikutusten arviointiin ja viestintään

Tapaustutkimuksen tavoitteena oli arvioida kokonaisvaltaisesti kuluttajien mediankäytön ympäristövaikutuksia ja tunnistaa eri mediankäyttötapoihin liittyvät merkittävimmät ympäristövaikutusten lähteet. Tutkimuksessa haluttiin lisätä ymmärrystä erilaisista mediankäyttötavoista, herättää keskustelua median ympäristövaikutuksista ja aktivoida alan toimijoita laajempaan yhteistyöhön. Lisäksi arvioitiin keinoja hyödyntää tuloksia kuluttajille suunnatussa mediatuotteisiin liittyvässä ympäristöviestinnässä.


Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin laadullista käyttäjätutkimusta kuluttajien mediapäivän kulutuksen selvittämiseksi sekä kirjallisuusselvitystä eri media-alustojen (paperi, tietokone, älypuhelin, tablet ja sähköinen lukulaite sekä televisio) elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Ympäristövaikutusten arvioinnin jäsentelyä varten tutkimuksessa luotiin elinkaariajatteluun pohjautuva ja median arvoketjua kuvaava nelikenttämalli:

 

Shape nelikenttä
Lähestymistapana käytetty nelikenttäjaottelu median käytön ympäristövaikutusten tarkasteluun elinkaarinäkökulmasta.

 

Lisäksi toteutettiin median käytön ympäristövaikutuksia havainnollistava suomenkielinen animaatio,

jossa Kallen mediapäivän avulla esitetään tiivistetysti tietoa median arvoketjuista ja tekijöistä, joista median ympäristövaikutukset muodostuvat.

 

Median käytön ympäristövaikutusten kattava arviointi ei tällä hetkellä ole mahdollista julkisesti saatavilla olevan tiedon pohjalta. Tietoa puuttuu tai se ei ole ajantasaista ja läpinäkyvää. Lisäksi median arvoketjuun kuuluu alueita ja asioita, joiden osalta tarvittavan tiedon muodostaminen on hyvin haasteellista, kuten verkkoliikenne, tai joiden osalta tieto voi olla virheellistä ja vaatii tarkentamista, kuten jotkin elektronisten laitteiden komponentit. Tällä hetkellä julkisen ja ajantasaisen tiedon puute hankaloittaa myös yritysten omien tuotteiden ja palveluiden arviointia sekä vaikutusten vähentämistä. Suurimmat haasteet ja tiedonpuutteet liittyvät elektronisten laitteiden valmistukseen ja kierrätykseen, tietoverkkoihin ja tiedonsiirtoon sekä mediatuotteiden ja palveluiden erottamiseen muusta tiedonsiirrosta ja ajankäytöstä.


Nopeasti muuttuvat teknologiat ja uudet sähköiset alustat sekä monikanavaiset mediapalvelut ja tuotteet muodostavat kokonaisuuden, joka on haastava, muttei mahdoton arvioida ympäristövaikutuksien kannalta. Tämä edellyttää kuitenkin yhteistyötä ja läpinäkyvyyden lisäämistä eri mediatuotteisiin liittyvien ympäristövaikutusten osalta sekä avointa viestintää alan toimijoilta. Tarvitaan myös lisää systemaattisia ja julkisia tutkimuksia eri mediatuotteiden ja jakelukanavien vaikutuksista. Tutkimuksen perusteella muodostettiin suosituksia ja jatkotutkimustarpeita. Kuluttaja voi osaltaan hillitä merkittävästi median käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia sillä, että hän kierrättää painotuotteet ja elektroniikkalaitteet hyötykäyttöön, kun ei niitä enää tarvitse.


Ympäristötietoisuus ja muuttuva median käyttö – tapaustutkimus oli osa Tekesin Tie kestävään talouteen -ohjelman hanketta Shaping markets for sustainability (SHAPE), jossa tutkittiin yhteiskehittämisen ja viestinnän keinoja, joilla yritykset voivat aktiivisesti muokata markkinoita kohti kestävää taloutta ja luoda itselleen kannattavaa liiketoimintaa. Hanketta koordinoi Heidi Korhonen VTT:ltä. Muita tutkimustahoja hankkeessa olivat Aalto Yliopisto, Demos Helsinki, Helsingin Yliopisto sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT.

 

Koko SHAPE – tutkimushankkeen tuloksia on koottu loppuraporttiin ”Luo uudet markkinat – 4 näkökulmaa kestävään liiketoimintaan” (Korhonen ym. 2014). Hankkeessa toteutettiin kaikkiaan neljä tapaustutkimusta. Näistä "Ympäristötietoisuus ja muuttuva median käyttö -tapaustutkimusta rahoitti Tekesin lisäksi Viestintäalan tutkimussäätiö.

 

Lue lisää tapaustutkimuksesta "Ympäristötietoisuus ja muuttuva median käyttö"

VTT Technology 159 julkaisu

 

 


Sanomalehdet koulutiellä

50 vuotta sanomalehtien ja koulujen yhteistyötä

Filosofian maisteri Pirjo-Riitta Puro on tehnyt tutkimuksen sanomalehtien ja koulun yhteistyön vaiheista viidenkymmenen vuoden aikana. 

Tutkimus perustuu ennen kaikkea Sanomalehtien Liiton arkistomateriaaliin ja liiton kustantaman Suomen Lehdistö -lehden artikkeleihin. Tutkimusta varten on haastateltu suuri joukko "Sanomalehti opetuksessa" -toiminnassa mukana olleita henkilöitä.

Tutkimuksen kustantaja on Bod – Books on Demand, Helsinki. 288 sivua (ISBN 978-952-286-899-2)






Viestintäalan toimialastrategia

Viestintätoimialan uuden strategian tavoitteena on tunnistaa ja kuvata yhteinen näkemys alan nykytilasta ja tulevaisuudesta, linjata alan strategiset tavoitteet ja ideoida yhteisiä toimenpiteitä. 

Viestintätoimialan keskeinen haaste on tasapainoilu perinteisen ja uuden liiketoiminnan välillä. Perinteinen liiketoiminta kattaa yhä valtaosan alan toimijoiden liikevaihdosta. Kuluttajien ja yritysasiakkaiden käyttäytymisen muuttuessa perinteinen liiketoiminta on kuitenkin laskussa. Kasvua syntyy uusista liiketoiminnoista, jotka eivät kuitenkaan vielä pysty korvaamaan perinteisen liiketoiminnan liikevaihdon laskua. Uusilla liiketoiminta-alueilla on myös huomattavasti enemmän kilpailua kuin perinteisillä.

Tilanne vaatii alan toimijoilta tavoitteiden uudelleen asettelua ja määrittelyä. Tahtotilana on säilyttää tai saavuttaa vaikuttava asema markkinoilla. Tämä syntyy luomalla kirkas, yrityskohtainen agenda - sekä määrittelemällä oma markkina-asema. Yhtenäisesti samanlaisella liiketoimintamallilla toimivan toimialan aikakausi on ohitse ja jokainen alan yritys joutuu miettimään omaa tehtäväänsä ja erilaistumistansa uudelleen. Painetta lisää kansainvälisten toimijoiden tulo mukaan kilpailuun, ja vahva asema kotimarkkinoilla ei enää riitä. Kasvua hakevan on suunnattava katse kansainvälistymiseen. 

Strategiassa on määritelty kolme keskeistä tavoitekokonaisuutta, jotka auttavat alan yrityksiä menestymään tulevaisuudessa. Nämä ovat suositelluin asiakaskokemus, uudistuva organisoituminen sekä toimivat ja helpot tavat tehdä kauppaa. Kaikkiin näihin liittyy alatavoitteita, jotka on kuvattu strategiassa. 

Tavoitteiden lisäksi strategiassa määriteltiin toimenpiteitä, joita alan toimijat voivat yhdessä edistää. Toimenpidekokonaisuuksia ovat yhteinen tutkimus- ja kehitystyö, yhteiset alustat ja edunvalvonta. Yhteisillä tutkimushankkeilla voidaan nostaa tutkimustoiminnan tasoa ja hyödynnettävyyttä alan toimijoiden kesken. Yhteisten alustojen avulla alan toimijat voivat luoda vaihtoehtoja globaaleille alustoille, joko kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Edunvalvonta sisältää joukon erilaisia toimenpiteitä mm. jakelukanavista tekijänoikeuksiin ja tietosuojaan. 


Pääosa strategian materiaaleista kerättiin yrityskohtaisista ja alan yhteisistä työpajoista talvella ja alkukeväällä 2014. Työpajoihin osallistui yli 200 alan ammattilaista sanomalehdistä, painotaloista, aikakauslehdistä, televisiosta ja kirjankustantajilta. Työn organisoinnista ja dokumentoinnista vastasi Idean Enterprises Oy yhdessä Viestinnän Keskusliiton kanssa. 





EDGE-tutkimusohjelma

EDGE-tutkimusryhmä, Åbo Akademi

EDGE-tutkimusryhmä on tutkinut suomalaisten mediakulutusta osana Next Median Personal Media Day -työpakettia. 

Mediaympäristön ja kuluttajien käyttäytyminen ovat historian suurimmassa ja nopeimmassa muutoksessa, mikä vaikuttaa tavalla tai toisella perinteisiin mediayhtiöihin. Parempi kuluttajien median kulutuksen ymmärtäminen antaa viitteitä miltä mediapäivä näyttää ja on tärkeässä roolissa kun tehdään päätöksiä liiketoimintamalleista ja hinnoittelustrategioista. 

Keskeiset mediankulutusta koskevat tulokset on tiivistetty raporttiin:

Tutkimusryhmän tähtäimessä oli arvioida myös media-alan liiketoimintamalleja ja kuulla alan toimijoiden näkemyksiä muutoksista, uusista tulonlähteistä ja ansaintamalleista, printtimedian tulevaisuudesta sekä visioita ja käytännön toteutuksia liiketoimintamalleista digitaalisessa ekosysteemissä. Kriittinen kysymys on kuinka hallita digitaalinen transformaatio ja hyödyntää asiakasnäkemys kehitettäessä uusia palveluita niin kuluttajille kuin mainostajille.

Kolmantena osa-alueena tutkittiin, miten mobiilipalvelut muuttavat media-alaa, ja tarkasteltiin nimenomaan median kulutusta älypuhelinten ja taulutietokoneiden kautta. Tätä aluetta tutkitaan Mobile Value Services –projektissa, jonka tulokset raportoidaan syksyllä 2014.



Toimialastrategian esiselvitys

Viestintäalan toimialastrategiaa varten tehdyn esiselvityksen tavoitteena on antaa taustaa ja uusia ajatuksia varsinaiseen strategiatyöhön, joka käynnistyy vuoden 2014 alussa.

Esiselvitys on tehty haastattelemalla alan toimijoita (niin medioiden edustajia kuin mainostaja-asiakkaita) sekä pitämällä työpajoja ohjausryhmän kanssa. Esiselvityksen on laatinut palvelumuotoilutoimisto Palmu. 

Raportissa on tuotu esille myös asioita ja teemoja, joista alan toimijat ovat keskenään erimielisiä keskustelun provosoimiseksi varsinaisessa toimialastrategiatyössä. 

Työskentely nosti esille kolme toimialan tulevaisuuteen keskeisesti vaikuttavaa teemaa: 
  1. kuluttajakäyttäytymisen muuttuminen,
  2. liiketoimintaympäristön muutokset ja
  3. mediayritysten toimintatavat.
VKL toimialan esiselvitys (pdf) (504.2 KB)

Lisätiedot: Kristiina Markkula, Viestinnän Keskusliitto


Arviointimalli pienlehtien itsearvioinnin ja kehitystyön työkaluksi

Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Comet on kehittänyt paikallislehtien laadun arviointia palvelevan kriteeristön ja arviointimallin. Arviointilomaketta voidaan käyttää Sanomalehtien Liiton jäsenlehtikilpailujen tuomaroinnin tukena ja lehtien kehitystyökaluna.

Työn pohjana oli paikallislehtikilpailuissa aiemmin käytetty arviointikriteeristö, jota työstettiin eteenpäin kiinnittäen huomiota kolmeen teemaan:
(1) Lehden ammattimaisuus
(2) Lehden tuottama ja välittämä idea paikallisuudesta
(3) Vuorovaikutuksen luominen lehdessä ja verkossa.


Lisätiedot: Pentti Raitila, Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Comet

Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet

Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarveselvitys liittyy kolmeen laajaan muutokseen: graafisen alan tuotteet, tekniikat ja rakenteet muuttuvat, ammattikorkeakoulujärjestelmä uudistuu sekä graafisen tekniikan vetovoima opiskelijoiden keskuudessa osoittaa hiipumisen merkkejä. Metropolia Ammattikorkeakoulu on Suomen ainoa graafisen tekniikan insinöörikouluttaja, ja tämä selvitys pyrkii nostamaan esiin näkökulmia, jotka auttavat kehittämään koulutusta vastaamaan tulevia tarpeita.


Lisätiedot: Pentti Viluksela, Metropolia



Yhteisöllistyvä media 

Yhteisöllistyvä media kuluttajien, median tekijöiden ja mainostajien silmin

Tutkimushankeen tavoitteena oli määritellä ja kuvata digitalisoituvaan ja yhteisöllistyvään median tuottamiseen ja kuluttamiseen liittyvät ilmiöt sekä hahmottaa niiden muodostama kokonaisuus siten, että sanoma- ja aikakauslehdistö voi hyödyntää tuloksia oman tulevaisuutensa ennakoinnissa ja suunnittelussa.

 

Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että median kuluttajien, median tekijöiden sekä mainostajien arviot median lähitulevaisuudesta poikkesi toisistaan erityisesti painettujen lehtien roolin osalta. Kuluttajat itse arvioivat painetun median roolin viiden vuoden kuluttua omassa elämässään merkittäväksi. Mainostajat ja median tuottajat uskoivat kuluttajia voimakkaammin sähköiseen tulevaisuuteen erityisesti sanomalehtien osalta. Kuluttajat kokivat painetun median vahvuuden piilevän erityisesti rentouttavassa käyttöliittymässä - 70 % tutkituista koki painetun sähköistä rentouttavampana käyttöliittymänä.

 

Vaikka sosiaalinen media onkin useimmille suomalaisille arkipäivää (sosiaalista mediaa kertoi käyttävänä aktiivisesti noin 60% vastaajista), hyvänä mainoskanavana sen koki vain noin 3 % tutkituista. Brändien läsnäolo verkossa koettiin usein häiritseväksi. Kuluttajat kokivat painetun median ja suoramarkkinoinnin mieluisimmiksi tavoiksi vastaanottaan mainontaa.

 

Merkittävä tutkimustulos oli se, että median nopea muutos on aiheuttanut hämmennystä sanoma- ja aikakauslehtien tekijöiden keskuudessa. Useat vastaajat kokivat puutetta tulevaisuuteen liittyvästä tiedosta ja myös strateginen suunta koettiiin epäselväksi.

 

Tutkimuksen liittyvän uuden tiedon keruu toteutettiin neljässä osassa. Ensimmäinen osa oli median kuluttajille suunnattu kvalitatiivinen haastattelututkimus. Toisen, kolmannen ja neljännen osan muodostivat kyselytutkimukset, jotka suunnattiin median kuluttajille, median parissa työskenteleville sekä mainostajille. Tutkimus oli 15/30 Research Oy:n, Itella Oyj:n, Aikakausmedian ja Sanomalehtien Liiton yhteishanke.


Yhteisöllistyvä Media kuluttajaraportti 2013 (pdf) (5 MB)

 

Yhteyshenkilö: Markus Keränen, 15/30 Research

 


Kuluttajien näkemys lisätyn todellisuuden sovelluksista mediassa

Kansainvälinen vertailu Ranskan, Italian, Venäjän, Suomen ja Kanadan välillä

Painetun median ja painotuotteiden suuria haasteita ovat vuorovaikutteisuuden puute, sekä tästä johtuen staattisuus ja jopa yllätyksettömyys. Ratkaisuna tähän on esitetty erilaisia tapoja yhdistää sähköistä ja painettua mediaa esimerkiksi lisätyn todellisuuden sovellusten avulla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden kansainvälisen vertailututkimuksen avulla kuluttajien näkemyksiä lisätyn todellisuuden sovelluksista mediassa erityisesti painotuotteiden ja painetun median osalta sekä ostosympäristössä.

Kuluttajien silmissä käytännön hyötyyn liittyvät kokemukset nousevat selvästi mielihyvään liittyvien kokemusten edelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sovellus otetaan todennäköisemmin käyttöön, jos se sopii kuluttajan arkeen ja tuo siihen ratkaisuja, joita ei vielä toistaiseksi ole ollut tarjolla. Kulttuurierot olivat hyvin pieniä liittyen lisättyyn todellisuuteen ostostilanteessa ja suhtautuminen painotuotteen yhteyteen tuotuun teknologiaan oli hyvin neutraalia sekä Suomessa että Kanadassa. Kuluttajat ovat valmiita lisätyn todellisuuden sovelluksille, mutta sovellusten pitää olla kuluttajan arkeen sopivia ja tuoda siihenlisäarvoa.

Tutkimus toteutettiin kahtena kansainvälisenä vertailututkimuksena. Eurooppalainen (Italia, Ranska, Suomi, Venäjä) tutkimus keskittyi lisätyn todellisuuden soveltamiseen markkinoinnissa ja ostosympäristössä. Kanadan ja Suomen välisen vertailun painopiste oli lisätyn todellisuuden tuomissa mahdollisuuksissa painetulle medialle. Suomalaisena tutkimusosapuolena oli VTT.


Lisätiedot: Maiju Aikala, Erikoistutkija, VTT, maiju.aikala@vtt.fi

Koululehtikone

Aikakauslehtien Liitto on  säätiön tuella uudistanut koululehtikonetta. Se on verkkosovellus, jolla koululaisryhmät voivat harjoitella aikakauslehtimäisen julkaisun tekemistä. Tekstin ja kuvien taittamisen ohella Koululehtikoneella harjoitellaan toimituksellista työprosessia. 

Päätoimittajaksi kirjautuva opettaja jakaa tehtäviä ja juttuaiheita ja seuraa sisällön valmistumista Koululehtikoneen kautta. Sovellus on käyttöliittymältään taitto-ohjelmia yksinkertaisempi ja sen käyttö on kouluille maksutonta. 

Sovellus on pyritty rakentamaan niin, etteivät korkeat ohjelmistovaatimukset rajaisi pois tietoteknisiltä investoinneiltaan heikommassa asemassa olevia kouluja pois käyttäjien joukosta. Käytännössä Koululehtikoneen käyttäminen edellyttää ainoastaan toimivaa sähköpostiosoitetta ja verkkoselainta.


Painotalon uudet tuotteet

3D-tulostuksen mallinnus - ja aineistoohjeet

Tämä 3D –tulostuksen mallinnus- ja aineisto-ohjeistus on tehty VTT:n toimesta Viestintäalan tutkimussäätiön ja yritysten rahoittamassa projektissa.

Ohjeistukseen tehtiin painotalojen pyynnöstä myös lyhyt johdanto 3D –mallintamisen, visualisoinnin ja tulostuksen periaatteista sekä käytettävistä ohjelmistoista ja laitteista.

Useat painotalojen asiakkaat ostavat 3D – mallintamista ja visualisointeja alihankintana ensin yhdestä paikasta ja sen jälkeen tilaavat repro- ja painotyön toisesta paikasta, painotalosta. Mallintamisessa ja reprotyössä käytetään yleisesti samaa kuvankäsittelyohjelmaa (Photoshop). Sillä tehdään bittikartat 3D –mallien materiaaleihin: miksi painotalot eivät voisi hankkia myös muita ohjelmistoja ja osaamista ja tarjota tällaista kokonaispalvelua olemassa oleville asiakkaille?

Tämä ohjeistus keskittyy 3D –tulostamiseen ja sen vaatimuksiin. Ohjeistus on pyritty tekemään kuvakirjamaiseksi – aika monet mallintamisen oppikirjat ovat vastaavalla tavalla kuvakirjamaisia - ja sellaiseksi, että se palvelee kahta eri käyttötarkoitusta:
  • Painotalot, jotka harkitsevat 3D-tulostimen hankkimista, näkevät ohjeistusta selatessaan, että mallien korjaaminen ei ole kovinkaan kaukaista sukua reprotyölle, jota painotaloissa tehdään. Ohjeistus nostaa esille myös sen, että hyvin monet mallit on tehty visualisointia varten. Visualisoinnissa käytettävä malli mallinnetaan usein suurpiirteisemmin kuin tulostettavaksi (tai ylipäätään valmistettavaksi) tarkoitettu malli, sillä pienet mallinnusvirheet eivät näy lopputuloksena olevassa visualisoinnissa. Ja jos joku virhe näkyy, mallintaja voi helposti korjata sen jälkeenpäin kuvankäsittelyn keinoin. Nämä pienet virheet tulee kuitenkin korjata malliin ennen kuin se voidaan tulostaa.
  • Painotalot, jotka hankkivat 3D-tulostimen, voivat käyttää ohjeistusta painotöiden aineistoohjeistuksen tapaan: kaikkien etu on, että asiakkaat tekisivät mallit jo alun perin valmistamista varten ja toimittaisivat painotaloon tulostusvalmiita 3D-malleja. 
Projektiin osallistui 3D –tulostamisesta kiinnostuneita yrityksiä eri toimialoilta – painotaloja, rakennusyritys, ohjelmistotalo ja arkkitehtitoimisto – ja tämä toimialojen yli tapahtuva yhteistyö oli projektin kannalta vähintäänkin hyödyllistä. Yhdessä tekeminen nosti esille kokonaan uudenlaisia näkökulmia myös siihen, minkälaisia uusia tuotteita ja palveluita painotalot voisivat tarjota asiakkailleen. Itse asiassa, projekti nosti esille myös toisenlaisen vaihtoehdon sille, kuinka painotalot voisivat tehdä 3D –tulostamisesta liiketoimintaa.

Entä, jos painotalo fokusoituisikin vaikka kylttien tulostamiseen ja hankkisi vapaan muodon cad- ohjelman sijasta suunnitteluohjelmiston, joka tuottaa vain tulostuskelpoisia kylttejä? Ja tarjoaisi asiakkailleen kylttisuunnittelun ja –tulostamisen kokonaispalvelua?

Tai entä jos painotalo fokusoituisikin talojen pienoismallien tulostamiseen (rakennuslupakuvien tulostamisen oheistuotteena), sillä arkkitehtien käyttämät tietomallinnusohjelmat tuottavat tulostuskelpoisia solideja? Ja keskittyisi muokkaamaan rakennusosien paksuuksia niin, että ne ovat tulostettavissa?


Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa

VTT Smart Interaction Systemsin projektissa muokattiin avoimeen lähdekoodiin perustuva verkkokauppa-alusta painotuotteiden myyntiin ja etenkin pk–painotalojen tarpeisiin soveltuvaksi. Ajatuksena oli lisäksi, että alustan tulee tukea painotalojen verkostoitumista: painotalot voivat esimerkiksi ostaa toisiltaan alihankintana verkkokauppatilauksia, joita eivät itse pysty painamaan.

Muokattavaksi alustaksi valittiin osCommerce. Alustassa oli valmiina suuri osa painotalojen esille nostamista toiveista, ja myös mahdollisuus toimittaa tilaus ja tieto tilauksesta alihankkijalle. Työmäärältään neljä suurinta muutosta oli:
  1. Tuotteiden, hintojen ja tuotekuvien tuonti kauppaan. Alustaan lisättiin toiminto, jossa painotalo voi tehdä myytävien tuotteiden listan Excelissä, ja tuoda listan suoraan verkkokaupan tuotevalikoimaksi.
  2. Tietokantahakujen nopeuttaminen. Painotalon tuotelukumäärä on helposti useita tuhansia erilaisia painotuotteita, ja tämä muutostarve nousi esille vasta projektin aikana: ilman tietokantahakujen optimointia verkkokaupan toiminta oli varsin hidas.
  3. Painovalmiin aineiston (pdf) lataus palvelimelle sekä tiedoston liittäminen tilaukseen.
  4. Myynnin tukijärjestelmä. Tämä lisäys verkkokauppa-alustaan tehtiin painotalojen toiveesta. Painotalon myyjillä on pääsy verkkokaupan asiakasrekistereihin ja kunkin asiakkaan tekemiin tilauksiin. Myyjillä on lisäksi oikeus lisätä asiakasrekisteriin tietoja kuten sen, milloin asiakkaaseen on oltu yhteydessä ja miten. Painotalon myynti voi käyttää järjestelmää muun myyntityön tukena esimerkiksi uusasiakashankinnassa. 

Projektiin osallistui kahdeksan painotaloa ja ne saivat verkkokauppa-alustan ja lähdekoodin omaan käyttöönsä. Osa painotaloista aikoi pitää alustan sellaisenaan. Joku painotalo aikoi jatkaa alustan muokkaamista edelleen juuri omiin tarpeisiin sopivaksi ja tehdä liitynnän, jossa verkkokauppatilaukset siirtyvät suoraan painotalon toiminnanohjausjärjestelmään. Lisäksi muutamat painotalot suunnittelivat kahden erillisen kaupan perustamista kahteen eri verkkoosoitteeseen: toisessa kaupassa myytäisiin tuotteita yritysasiakkaille ja toisessa yksityisasiakkaille.

Projektin päätteeksi sovittiin, että Verkkomuikku tmi jäi perustamaan ja ylläpitämään kauppoja yhdessä painotalojen kanssa.


Lisätiedot: Ismo Hiekkilä, VTT

Therml Effects and Online Sensing

The four-year research project of Thermal Effects and Online Sensing (THEOS) was commissioned in order to gain a better understanding regarding the role of the thermal transfer properties of coatings in the heatset web-offset printing process and their general implications on print efficiency and print quality parameters.

The project was designed to reach its objectives in a holistic approach, covering the fundamentals of the heat transfer through porous composites, the effects and their significance in industrial printing processes of coated papers and the applicability for online evaluation of the resulting print quality parameters, most importantly print gloss. 

As such, the project was conducted in close cooperation of the four research partners, Aalto University (former Helsinki University of Technology), Åbo Akademi University, the University of Eastern Finland (former University of Joensuu) and the Technical Research Centre of Finland (VTT). The industrial support was provided by BASF AG (former Ciba Oy), Graphic Industry Research Foundation (Viestinnän Keskusliitto Ry), Omya Oy and UPM-kymmene Oy.



Pro-Am: Ammattimaiset harrastajat, digitaalisen maailman muutos ja media

15/30 Researchin ja Aller Median pro-am-hanke pureutui vuoden 2012 ajan siihen, miten näkemykselliset ruohonjuuritason toimijat, vakavat harrastajat ja entusiastit muovaavat media-alan ja digitaalisen kulttuurin kenttää. Lopputulos tarjoaa media-alan toimijoille ja muille kiinnostuneille laajan yleiskuvan pro-am-kulttuurin luonteesta. 

Ammattimainen harrastaminen sekä työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen ovat ilmiöitä, joiden vaikutukset ovat laaja-alaisia. Suomalaisista jopa 40 prosenttia kokee suhtautuvansa vapaa-ajan harrastuksiinsa vakavasti ja kunnianhimoisesti. Noin kolmannes kokee puolestaan, että harrastuksissa on karttunut lähes ammattitason osaamista. Teemat kuten itsensä kehittäminen ja itsensä ylittäminen ovat merkittäviä, kun tarkastellaan nuorten suomalaisten tärkeimpiä elämää ohjaavia periaatteita. 

Yhteiskunnassa asiat tapahtuvat aiempaa voimakkaammin ruohonjuuritasolta käsin. Vertaisverkostot haastavat aiemmat hierarkiset ja keskusjohtoiset mallit. Ammattimaisten harrastajien ryhmittymät ovat joustavia, intohimoisia ja innovatiivisia. Yksittäiset harrastajat voivat mediatuotteillaan kuten blogeilla, verkkolehdillä ja musiikilla kerätä valtavia yleisöjä. Samalla mainostajat kiinnostuvat pro-am-medioiden yleisöistä. 

Raportti sisältää teoreettis-käsitteellistä ymmärrystä, kvalitatiivista ja kvantitatiivista aineistoa, käytännön esimerkkejä ja muun muassa henkilökuvia ammattimaisista harrastajista. Raportti sisältää myös lukuisia väliyhteenvetoja, jotka tarjoavat vinkkejä siihen, miten media-alan toimijoiden kannattaa pro-am-kulttuuria hyödyntää. Tutkimus on siis myös käytännönläheinen työkalupakki, joka antaa vinkkejä ja inspiraatiota päivittäiseen työhön.  

Tutkimusraportti on ladattavissa hanketta käsittelevältä sivustolta: http://www.proam.info/


Painotalon uudet tuotteet

3D-tulostuksen markkinakatsaus

Eräs graafisen alan yrityksiin hyvin istuva, uusi liiketoiminta-alue on 3D-tulostus, jossa digitaalinen 3D-malli muunnetaan tulostusta muistuttavassa prosessissa fyysiseksi objektiksi. Näitä objekteja voidaan käyttää mm. hahmottamaan erilaisia suunnitelmia (rakennukset, erilaiset kojeet), lääketieteellisissä sovelluksissa (esim. kirurgisten operaatioiden valmistelu), pienkappaleiden valmistus (korut, lelut), opetustarkoitus (esim. leikkauskuvat koneen osista).

 

CAD suunnittelun yleistymisen myötä tarve valistaa pieni mallikappale ennen varsinaista sarjavalmistusta ja tähän liittyvää työkaluvalmistusta on kasvamassa. Graafisen teollisuuden kannalta oleellista olisi päästä mukaan 3D-tulostamiseen liittyvään arvoketjuun ja löytää tähän liittyviä uusia palveluita.

 

VTT on selvittänyt 3D-tulostuksen markkinoita painotalojen näkökulmasta säätiön tuella.

 

3D -tulostuksen markkinatatukimus (pdf) (806.8 KB)

 

Lisätiedot: Ismo Heikkilä, VTT

 

 


Mediapäivän tutkimus

Next Median vuoden 2012 tutkimuksessa yksi alue on Personal Media Day – Minun mediapäivänä. Tätä varten on tehty sekä kaupallisen että akateemisen puolen selvitykset jo olemassa olevasta tutkimuksesta.

 

Kaupallinen selvitys

Tekijänä Idean

 

Raportissa on arvioitu kuluttajien mediakäyttötutkimuksen nykytilaa Suomessa ja esitetty tietoja suomalaisten mediapäivästä käytettävissä olevien lähteiden pohjalta. Raportissa on arvioitu myös tutkimuksen tulevaisuudensuuntia ja esitetty näkemys mahdollisesta mediapäivän tulosten esittämisen tulevaisuuden käyttöliittymästä.


Mediapäivän tutkimisella on pitkät perinteet Suomessa ja suomalaisten mediakäyttöä mittaavat useat säännöllisesti ilmestyvät ja asemansa vakiinnuttaneet tutkimukset. Näitä tutkimuksia hyödynnetään laajasti media-alalla ja sen ulkopuolella. Tällaisia tutkimuksia ovat mm. Finnpanelin TV-mittaritutkimus ja Levikintarkastuksen Kansallinen Mediatutkimus. Lisäksi eri alojen toimijat teettävät lukuisia eri tutkimuksia suomalaisten mediakulutuksesta omaan käyttöönsä.


Jatkuvasti kehittyvät ja muuttuvat mediakulutuksen tavat asettavat perinteiset tutkimusmenetelmät uuteen valoon. Sinänsä tutkimusten nähdään yhä palvelevan hyvin perinteisten medioiden seuraamisen tarpeita, mutta laajemman kokonaiskuvan muodostaminen tai yksittäisten uusien ilmiöiden ymmärtäminen on sen sijaan haastavampaa perinteisten tutkimusten pohjalta.


Digitaaliset palvelut kehittyvät jatkuvasti henkilökohtaisemmiksi ja tarkemmin yksilöllisiä tarpeita palveleviksi. Samalla palveluntarjoajille, niin perinteisille media-alan toimijoille kuin muille palveluntarjoajille, kertyy yhä tarkempaa tietoa asiakkaistaan. Samanaikaisesti ovat odotukset suurten datamassojen analysoinnin ja hyödyntämisen strategisesta merkityksestä kasvaneet. Kuluttajatiedon hyödyntäjät haluavatkin yhä useammin yhdistää verkkoanalytiikalla keräämänsä tiedot muualta kertyvään tai hankittuun tietoon.

 

 

Akateeminen tutkimus

Tekijänä  NIBS, Nordic Institute of Business & Society

 

Akateemisen kartoituksen tarkoituksena on käydä läpi markkinoinnin ja kulutustutkimuksen alalla toteutettua akateemista tutkimusta ja tämän pohjalta tarjota Next Media Personal Media Day hankkeen tutkimus- ja yritystahoille suuntaviivoja ja uusia menetelmiä kuluttajan mediapäivän tutkimukseen. Raportti vetää yhteen etupäässä markkinoinnin ja kulutustutkimuksen kansainvälisissä, vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistua tutkimusta vuosilta 2008-2011.


Viimeaikaisessa kulutustutkimuksessa paino ei niinkään ole lineaarisen ajankeston tutkimuksessa, missä tutkittaisiin sitä, mihin päivittäin kuluttajat käyttävät valveillaoloaikansa. Sen sijaan tutkimuksessa nousi esille paljon muita kiinnostavia suuntia, joiden avulla voidaan paremmin ymmärtää sitä, miksi kuluttaja käyttää medioita kuten käyttää ja toisaalta näiden erilaisten käyttäytymismallien seurauksia.

 

 

Lue lisää hankkeen raporteista.

 


 


Painotalojen energiatehokkuus

Muutokset 1993–2010 ja tulevaisuuden kehitystarpeet

 

Suomalaiset graafisen teollisuuden yritykset ovat tehneet pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä energiankulutuksen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi jo kauan. Hankkeessa selvitettiin vuosien 1993–2010 kulutustietojen avulla, millaisia muutoksia lämmön, sähkön ja veden kulutuksessa on tapahtunut sekä millaisia kustannus- ja ympäristövaikutuksia muutoksilla on ollut.

 

Haastattelujen avulla selvitettiin lisäksi, millaisia energiatehokkuutta parantavia korjaustoimenpiteitä painotaloissa on tehty saman ajanjakson aikana. Näiden tietojen avulla kartoitettiin korjaustoimenpiteitä, joilla on suuri vaikutus energiankulutukseen sekä jotka olisi mahdollista toteuttaa myös alan muissa yrityksissä.


Lisäksi hankkeessa selvitettiin ympäristövastuullisuuden ja energiatehokkuuden
edistämistä kansainvälisten ympäristöluokitusjärjestelmien periaatteita noudattavan
ja graafisen teollisuuden tarpeisiin soveltuvan luokitusmenettelyn avulla.

 

G-graaf Tool 2011 (xls) (689.5 KB)

 

Raportin ovat laatineet Veli-Juhani Möttönen ja Pentti Vähä VTT:ltä.

 

VTT TIEDOTTEITA 2606

 

 


Raportti Visuaalisuuden keinot brandin erottumisessa
kilpailijoista -hankkeesta

Visuaalisuuden keinot brandin erottumisessa kilpailijoista -hankkeessa selvitettiin aikakauslehtien visuaalisuuden käsitteellistämistä muun muassa lajityyppisyyden tuottamisen kannalta. Millä tavalla lehtien ulkoasuja voidaan tarkastella, analysoida tai arvioida? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä niin mediayritysten kuin alan opetuksen ja tutkimuksenkin kannalta.


Vastauksia kysymyksiin haettiin sekä kartoittamalla ja lukemalla lehtien visuaalista suunnittelua, eli editorial designia, käsittelevää kansainvälistä ja kotimaista kirjallisuutta ja tutkimusta että haastattelemalla lehti¬konseptien visuaalisia suunnittelijoita. Editorial design -kirjallisuudesta valtaosa on käytännön oppikirjoja. Tutkimuskirjallisuutta on varsin vähän ja se on luonteeltaan varsin epäyhtenäistä: teksteillä ei ole yhteistä teoreettista perustaa, käsitteitä, menetelmiä tai tutkimuksellista viitekehystä. Tulokset vastasivat näiltä osin odotuksia. Valmista käsitepatteristoa toimivine määritelmineen ei ole, mutta sellaista laadittiin kirjallisuuden sekä haastattelujen pohjalta.


Haastattelut sen sijaan tuottivat odottamatontakin ja uutta tietoa. Niitä tehtiin yhteensä kaksikymmentä. Haastateltaviksi valittiin johtavat suomalaiset aikakauslehtikonseptien suunnittelijat. He edustavat kattavasti eri lehtitaloja sekä itsenäisiä suunnittelijoita.

 

Tutkimuksessa haastateltavat jaettiin kahteen ryhmään:

  1. niin sanottuihin talo-AD:ihin, jotka vastaavat tietyn lehtinimikkeen ulkoasusta täysipäiväisesti, sekä
  2. konsepti-suunnittelijoihin, eli joko freelancereihin, jotka tekevät toimeksiannosta lehti- ja ulkoasu-uudistuksia, tai asiakaslehtitalojen AD:ihin, jotka työskentelevät jatkuvasti monien eri lehtikonseptien parissa.

Haastattelut osoittivat oikeaksi hypoteesin siitä, että aikakauslehtien visuaalista suunnittelua tehdään erilaisista näkökulmista käsin. Erot olivat kuitenkin vielä suurempia kuin osasimme odottaa: suunnittelijoilla on keskenään jopa aivan päinvastaisia näkemyksiä esimerkiksi typografian merkityksestä lehtien visuaalisen identiteetin rakentamisessa (onko typografia aivan keskeinen vai varsin merkityksetön tekijä), muun toimituksen roolista ulkoasun suunnittelussa (syntyykö paras lopputulos kaikkien yhteistyön tuloksena vai siten, että suunnittelija yksin vastaa ulkoasusta) tai lukijan paikasta suunnitteluprosessissa (pitääkö lukijan mieltymyksiä selvittää mahdollisimman pitkälle vai tuottaako suunnittelijan intuitio ja osaaminen parhaan lopputuloksen).

 

Suunnittelijat tekevät työtään myös hyvin erilaisista positioista käsin: osalla on esimerkiksi hyvin vahva journalistin identiteetti, toisilta tämä puuttuu oikeastaan kokonaan.

Perusteelliset haastattelut tuottivat aineistoa monelta aihealueelta: etenkin aikakauslehdestä mediumina (mikä se on ja miten paperinen tai sähköinen muoto vaikuttavat sen luonteeseen), lajityyppisyys-kysymyksistä, ymmärryksestä lukijoiden visuaalisesta lukutaidosta ja -tavoista, journalistisesta työstä sekä visuaalisuudesta monimediaalisessa toimintaympäristössä. Ne muodostavat hyvän pohjan aikakauslehtien visuaalisuuden tutkimuksen jatkolle. Haastattelut vahvistivat ja täsmensivät näkemyksiämme siitä, mitä tutkimusta visuaalisuuden alueelta etenkin tarvitaan. Aineisto on myös niin runsas, että siinä riittää analysoitavaa vielä moniin eri tutkimuskysymyksiin.


Tutkimushankkeen vastaanotto visuaalisten suunnittelijoiden parissa oli palkitseva: tutkimus nähtiin erittäin tarpeellisena, haastateltavat olivat selvästi mielellään mukana siinä ja he sanoivat odottavansa mielenkiinnolla tietoja myös tulevista tutkimuksista ja niiden tuloksista.

 

Valtaosa hankkeessa tehdystä työstä on osa Nanna Särkän väitöskirjatyötä, ja tulokset tulevat esiin tämän tutkimuksen sekä siihen liittyvien konferenssipaperien ja artikkeleiden yhteydessä.

 

Työ jatkuu luontevasti Next media -tutkimushankkeessa ensinnäkin visual power -osuudessa, jossa syvennetään ymmärrystä (aikakaus)lehtien visuaalisista identiteeteistä tarkastelemalla niiden toimintaa ja käyttöä eri välineissä, sekä content workflow -osuudessa, jossa testataan ja jalostetaan kirjallisuuden ja haastatteluiden perusteella tehtyjä käsitemäärittelyitä.

 

Projekti on toteutettu Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa.

 

 


Mediakokemus ja käyttö

Tutkimuksen lähtökohtana oli digitaalisten lukualustojen kuten tablettitietokoneiden, e-lukulaitteiden ja älypuhelinten suorituskyvyn nopea kasvu ja yleistyminen, ja sitä kautta syntynyt kiinnostus julkaisualustoina. Keskiössä tutkimuksessa oli  mediakokemuksen menetelmäkehitys ja eri menetelmien hyödyntämiinen tablettilehtien käyttökokemuksen määrittämiseksi ja ymmärtämiseksi. Kvalitatiivisia itseraportointi- ja seurantamenetelmiä on käytetty kenttäkoetyyppisessä tutkimuksessa ja kvantitatiivisia psykofysiologisia ja katseenseurannan menetelmiä on ohjelmistokehityksen kauttai integroitu ja hyödynnetty laboratorio-olosuhteissa.

 

Tulosten mukaan ensinnäkin vuonna 2011 tilanteessa julkaisujen käytettävyydessä tablettilaitteilla oli selkeitä kehitystä edellyttäviä yksilöitävissä olevia kohteita lehtien toimituksissa. Käyttäjillä oli toisistaan poikkeavia preferenssejä esimerkiksi julkaisujen "lehtimäisyyden" ja "webbimäisyyden" ja eri mediatyyppien (audio, kuva, teksti) käytön suhteen. Tulokset ovat huomionarvoisia määriteltäessä tablettilehtien kehitystavoitteita.  Erilaiset sisällön ja esitystavan vaihtoehdot synnyttivät käyttäjissä mitattavia positiivisia ja negatiivisia psykofysiologisia vaikutuksia. Tuloksista on pääteltävissä, että lehtien sisällön automaattiseen muokkaamiseen emotionaalisten vasteiden pohjalta reaaliaikaisesti on edellytykset olemassa.

 

Tutkimus toteutettiin Next Media-projektin osana.

 

Hankkeessa tuloksia on raportoitu seuraavasti:

 

Kallinen, K., Kallenbach, J., Ravaja, N., The Effects of Content Type and Presentation Style on User Experiences of Multimedia Content on a Tablet PC. Human-Computer Interaction. Users and Applications Lecture Notes in Computer Science, 2011, Volume 6764/2011, 466-475

 

Hytönen, K.I kläm mellan vision och verklighet - en etnografisk studie av en webreedaktion. Gradu. Aalto ARTS 2011.

 

Meri, S., "Possibilities of adaptive systems on tablets - measuring user experience and emotions". Diplomityö (käsikirjoitus) Aalto SCI mediatekniikan laitos. 2012.

 

http://www.nextmedia.fi/1093004/en/read/Next_Media_deliverables_2010
Report: Media use, Experience and adoption

 

http://www.nextmedia.fi/332702/en/read/Next_Media_deliverables_2011
tuloskooste toukokuu 2011

 

 


Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito − PISA 2009 jatkotutkimus

Sanomalehtien Liiton Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella toteutettu ”Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito − PISA 2009 jatkotutkimus” selvitti sanomalehden lukemisaktiivisuuden merkitystä PISA -kokeiden lukukokeiden tuloksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin ensisijaisesti PISA 2009 -aineistoa, joka perustuu edustavaan otokseen 15-vuotiaista suomalaisnuorista ja joka kattaa sekä suomen- että ruotsinkieliset nuoret.

 

PISA 2012 (pdf) (411.8 KB)


VTT: Kuvapohjainen linkitys

Tässä projektissa kehitettiin teknologiaa linkittää digitaalista informaatiota reaalimaailmaan kuvan piirreanalyysiin ja sovittamiseen perustuen. Tätä teknologiaa sovellettiin aikakauslehtiin, koska arveltiin että tällä sovellusalueella olisi suurin potentiaali kaupallisille palveluille lähiaikoina.

 

Peruskäyttötapauksessa lehden tilaajalle annettiin mahdollisuus saada lisätietoa ottamalla mobiililaitteessaan olevalla kameralla kuvan aikakauslehden sivusta. Sovellusohjelma lähetti esikäsitellyn kuvan serverille, joka suoritti piirreanalyysin ja tunnistuksen. Tämän jälkeen käyttäjälle palautettiin asianomaiseen sivuun liittyvät lisätiedot.

 

Käyttäjätestit suoritettiin Aller Media Oy:n 7 päivää lehdellä, jossa lehden sisältöön oli kytketty erilaisia lisäsisältöjä. Käyttäjätesteissä saadun palautteen perusteella teknologiaa pidettiin helppokäyttöisenä ja melko luotettavana. Kuitenkin palvelun todellinen arvo riippuu kustantajan määrittämän lisäsisällön arvosta. Kuvalinkityksen haasteena ei olekaan itse kuvantunnistusteknologia vaan voidaanko sen avulla ratkaista todellisia ongelmia ja mahdollistaa jotain perustavaa laatua olevia uusia, hyödyllisiä tai viihdyttäviä ratkaisuja, jotka eivät olisi muilla tekniikoilla ratkaistavissa.

 

Lue lisää tutkimusraportista

Image based linking


Lean development with renewable resources (LEADER)

VTT:n koordinoima kolmivuotinen Tekes-hanke LEADER on toteutettu yhdessä Suomen ympäristökeskus SYKEn, Viestinnän keskusliiton, Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä mm. useiden painotalojen ja arvoketjussa toimijoiden kanssa. Tekesin lisäksi hanketta ovat rahoittaneet Viestintäalan tutkimussäätiö, Metsäliitto, Myllykoski, StoraEnso ja UPM.

 

Hankkeessa selvitettiin sanomalehden, aikakauslehden, kuvakirjan, kirjan sekä mainostuotteen hiilijalanjälkiä sekä muita ympäristövaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Tapaustutkimuksissa huomioitiin painotuotteen koko elinkaari: puun hankinta, paperin valmistus, painatus, kuljetukset, käyttö sekä kierrätys ja jätehuolto.

 

Painotuotteiden ympäristövaikutukset - lehditötiedote (pdf) (54 KB)


Aikakauslehtien luokittelu

Lue tiivistelmä projektista:

 

Aikakauslehtien luokittelu (pdf) (14 KB)


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä