Tutkimusraportteja säätiön tukemista hankkeista
Tällä paltalla julkaistaan päättyneiden säätiön tukemien hankkeiden tuloksia ja tutkimusraportteja.
Tällä paltalla julkaistaan päättyneiden säätiön tukemien hankkeiden tuloksia ja tutkimusraportteja.
Next Median vuoden 2012 tutkimuksessa yksi alue on Personal Media Day – Minun mediapäivänä. Tätä varten on tehty sekä kaupallisen että akateemisen puolen selvitykset jo olemassa olevasta tutkimuksesta.
Tekijänä Idean
Raportissa on arvioitu kuluttajien mediakäyttötutkimuksen nykytilaa Suomessa ja esitetty tietoja suomalaisten mediapäivästä käytettävissä olevien lähteiden pohjalta. Raportissa on arvioitu myös tutkimuksen tulevaisuudensuuntia ja esitetty näkemys mahdollisesta mediapäivän tulosten esittämisen tulevaisuuden käyttöliittymästä.
Mediapäivän tutkimisella on pitkät perinteet Suomessa ja suomalaisten mediakäyttöä mittaavat useat säännöllisesti ilmestyvät ja asemansa vakiinnuttaneet tutkimukset. Näitä tutkimuksia hyödynnetään laajasti media-alalla ja sen ulkopuolella. Tällaisia tutkimuksia ovat mm. Finnpanelin TV-mittaritutkimus ja Levikintarkastuksen Kansallinen Mediatutkimus. Lisäksi eri alojen toimijat teettävät lukuisia eri tutkimuksia suomalaisten mediakulutuksesta omaan käyttöönsä.
Jatkuvasti kehittyvät ja muuttuvat mediakulutuksen tavat asettavat perinteiset tutkimusmenetelmät uuteen valoon. Sinänsä tutkimusten nähdään yhä palvelevan hyvin perinteisten medioiden seuraamisen tarpeita, mutta laajemman kokonaiskuvan muodostaminen tai yksittäisten uusien ilmiöiden ymmärtäminen on sen sijaan haastavampaa perinteisten tutkimusten pohjalta.
Digitaaliset palvelut kehittyvät jatkuvasti henkilökohtaisemmiksi ja tarkemmin yksilöllisiä tarpeita palveleviksi. Samalla palveluntarjoajille, niin perinteisille media-alan toimijoille kuin muille palveluntarjoajille, kertyy yhä tarkempaa tietoa asiakkaistaan. Samanaikaisesti ovat odotukset suurten datamassojen analysoinnin ja hyödyntämisen strategisesta merkityksestä kasvaneet. Kuluttajatiedon hyödyntäjät haluavatkin yhä useammin yhdistää verkkoanalytiikalla keräämänsä tiedot muualta kertyvään tai hankittuun tietoon.
Tekijänä NIBS, Nordic Institute of Business & Society
Akateemisen kartoituksen tarkoituksena on käydä läpi markkinoinnin ja kulutustutkimuksen alalla toteutettua akateemista tutkimusta ja tämän pohjalta tarjota Next Media Personal Media Day hankkeen tutkimus- ja yritystahoille suuntaviivoja ja uusia menetelmiä kuluttajan mediapäivän tutkimukseen. Raportti vetää yhteen etupäässä markkinoinnin ja kulutustutkimuksen kansainvälisissä, vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistua tutkimusta vuosilta 2008-2011.
Viimeaikaisessa kulutustutkimuksessa paino ei niinkään ole lineaarisen ajankeston tutkimuksessa, missä tutkittaisiin sitä, mihin päivittäin kuluttajat käyttävät valveillaoloaikansa. Sen sijaan tutkimuksessa nousi esille paljon muita kiinnostavia suuntia, joiden avulla voidaan paremmin ymmärtää sitä, miksi kuluttaja käyttää medioita kuten käyttää ja toisaalta näiden erilaisten käyttäytymismallien seurauksia.
Lue lisää hankkeen raporteista.
Suomalaiset graafisen teollisuuden yritykset ovat tehneet pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä energiankulutuksen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi jo kauan. Hankkeessa selvitettiin vuosien 1993–2010 kulutustietojen avulla, millaisia muutoksia lämmön, sähkön ja veden kulutuksessa on tapahtunut sekä millaisia kustannus- ja ympäristövaikutuksia muutoksilla on ollut.
Haastattelujen avulla selvitettiin lisäksi, millaisia energiatehokkuutta parantavia korjaustoimenpiteitä painotaloissa on tehty saman ajanjakson aikana. Näiden tietojen avulla kartoitettiin korjaustoimenpiteitä, joilla on suuri vaikutus energiankulutukseen sekä jotka olisi mahdollista toteuttaa myös alan muissa yrityksissä.
Lisäksi hankkeessa selvitettiin ympäristövastuullisuuden ja energiatehokkuuden
edistämistä kansainvälisten ympäristöluokitusjärjestelmien periaatteita noudattavan
ja graafisen teollisuuden tarpeisiin soveltuvan luokitusmenettelyn avulla.
G-graaf Tool 2011 (xls) (689.5 KB)
Raportin ovat laatineet Veli-Juhani Möttönen ja Pentti Vähä VTT:ltä.
Visuaalisuuden keinot brandin erottumisessa kilpailijoista -hankkeessa selvitettiin aikakauslehtien visuaalisuuden käsitteellistämistä muun muassa lajityyppisyyden tuottamisen kannalta. Millä tavalla lehtien ulkoasuja voidaan tarkastella, analysoida tai arvioida? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä niin mediayritysten kuin alan opetuksen ja tutkimuksenkin kannalta.
Vastauksia kysymyksiin haettiin sekä kartoittamalla ja lukemalla lehtien visuaalista suunnittelua, eli editorial designia, käsittelevää kansainvälistä ja kotimaista kirjallisuutta ja tutkimusta että haastattelemalla lehti¬konseptien visuaalisia suunnittelijoita. Editorial design -kirjallisuudesta valtaosa on käytännön oppikirjoja. Tutkimuskirjallisuutta on varsin vähän ja se on luonteeltaan varsin epäyhtenäistä: teksteillä ei ole yhteistä teoreettista perustaa, käsitteitä, menetelmiä tai tutkimuksellista viitekehystä. Tulokset vastasivat näiltä osin odotuksia. Valmista käsitepatteristoa toimivine määritelmineen ei ole, mutta sellaista laadittiin kirjallisuuden sekä haastattelujen pohjalta.
Haastattelut sen sijaan tuottivat odottamatontakin ja uutta tietoa. Niitä tehtiin yhteensä kaksikymmentä. Haastateltaviksi valittiin johtavat suomalaiset aikakauslehtikonseptien suunnittelijat. He edustavat kattavasti eri lehtitaloja sekä itsenäisiä suunnittelijoita.
Tutkimuksessa haastateltavat jaettiin kahteen ryhmään:
Haastattelut osoittivat oikeaksi hypoteesin siitä, että aikakauslehtien visuaalista suunnittelua tehdään erilaisista näkökulmista käsin. Erot olivat kuitenkin vielä suurempia kuin osasimme odottaa: suunnittelijoilla on keskenään jopa aivan päinvastaisia näkemyksiä esimerkiksi typografian merkityksestä lehtien visuaalisen identiteetin rakentamisessa (onko typografia aivan keskeinen vai varsin merkityksetön tekijä), muun toimituksen roolista ulkoasun suunnittelussa (syntyykö paras lopputulos kaikkien yhteistyön tuloksena vai siten, että suunnittelija yksin vastaa ulkoasusta) tai lukijan paikasta suunnitteluprosessissa (pitääkö lukijan mieltymyksiä selvittää mahdollisimman pitkälle vai tuottaako suunnittelijan intuitio ja osaaminen parhaan lopputuloksen).
Suunnittelijat tekevät työtään myös hyvin erilaisista positioista käsin: osalla on esimerkiksi hyvin vahva journalistin identiteetti, toisilta tämä puuttuu oikeastaan kokonaan.
Perusteelliset haastattelut tuottivat aineistoa monelta aihealueelta: etenkin aikakauslehdestä mediumina (mikä se on ja miten paperinen tai sähköinen muoto vaikuttavat sen luonteeseen), lajityyppisyys-kysymyksistä, ymmärryksestä lukijoiden visuaalisesta lukutaidosta ja -tavoista, journalistisesta työstä sekä visuaalisuudesta monimediaalisessa toimintaympäristössä. Ne muodostavat hyvän pohjan aikakauslehtien visuaalisuuden tutkimuksen jatkolle. Haastattelut vahvistivat ja täsmensivät näkemyksiämme siitä, mitä tutkimusta visuaalisuuden alueelta etenkin tarvitaan. Aineisto on myös niin runsas, että siinä riittää analysoitavaa vielä moniin eri tutkimuskysymyksiin.
Tutkimushankkeen vastaanotto visuaalisten suunnittelijoiden parissa oli palkitseva: tutkimus nähtiin erittäin tarpeellisena, haastateltavat olivat selvästi mielellään mukana siinä ja he sanoivat odottavansa mielenkiinnolla tietoja myös tulevista tutkimuksista ja niiden tuloksista.
Valtaosa hankkeessa tehdystä työstä on osa Nanna Särkän väitöskirjatyötä, ja tulokset tulevat esiin tämän tutkimuksen sekä siihen liittyvien konferenssipaperien ja artikkeleiden yhteydessä.
Työ jatkuu luontevasti Next media -tutkimushankkeessa ensinnäkin visual power -osuudessa, jossa syvennetään ymmärrystä (aikakaus)lehtien visuaalisista identiteeteistä tarkastelemalla niiden toimintaa ja käyttöä eri välineissä, sekä content workflow -osuudessa, jossa testataan ja jalostetaan kirjallisuuden ja haastatteluiden perusteella tehtyjä käsitemäärittelyitä.
Projekti on toteutettu Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli digitaalisten lukualustojen kuten tablettitietokoneiden, e-lukulaitteiden ja älypuhelinten suorituskyvyn nopea kasvu ja yleistyminen, ja sitä kautta syntynyt kiinnostus julkaisualustoina. Keskiössä tutkimuksessa oli mediakokemuksen menetelmäkehitys ja eri menetelmien hyödyntämiinen tablettilehtien käyttökokemuksen määrittämiseksi ja ymmärtämiseksi. Kvalitatiivisia itseraportointi- ja seurantamenetelmiä on käytetty kenttäkoetyyppisessä tutkimuksessa ja kvantitatiivisia psykofysiologisia ja katseenseurannan menetelmiä on ohjelmistokehityksen kauttai integroitu ja hyödynnetty laboratorio-olosuhteissa.
Tulosten mukaan ensinnäkin vuonna 2011 tilanteessa julkaisujen käytettävyydessä tablettilaitteilla oli selkeitä kehitystä edellyttäviä yksilöitävissä olevia kohteita lehtien toimituksissa. Käyttäjillä oli toisistaan poikkeavia preferenssejä esimerkiksi julkaisujen "lehtimäisyyden" ja "webbimäisyyden" ja eri mediatyyppien (audio, kuva, teksti) käytön suhteen. Tulokset ovat huomionarvoisia määriteltäessä tablettilehtien kehitystavoitteita. Erilaiset sisällön ja esitystavan vaihtoehdot synnyttivät käyttäjissä mitattavia positiivisia ja negatiivisia psykofysiologisia vaikutuksia. Tuloksista on pääteltävissä, että lehtien sisällön automaattiseen muokkaamiseen emotionaalisten vasteiden pohjalta reaaliaikaisesti on edellytykset olemassa.
Tutkimus toteutettiin Next Media-projektin osana.
Hankkeessa tuloksia on raportoitu seuraavasti:
Kallinen, K., Kallenbach, J., Ravaja, N., The Effects of Content Type and Presentation Style on User Experiences of Multimedia Content on a Tablet PC. Human-Computer Interaction. Users and Applications Lecture Notes in Computer Science, 2011, Volume 6764/2011, 466-475
Hytönen, K.I kläm mellan vision och verklighet - en etnografisk studie av en webreedaktion. Gradu. Aalto ARTS 2011.
Meri, S., "Possibilities of adaptive systems on tablets - measuring user experience and emotions". Diplomityö (käsikirjoitus) Aalto SCI mediatekniikan laitos. 2012.
http://www.nextmedia.fi/1093004/en/read/Next_Media_deliverables_2010
Report: Media use, Experience and adoption
http://www.nextmedia.fi/332702/en/read/Next_Media_deliverables_2011
tuloskooste toukokuu 2011
Sanomalehtien Liiton Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella toteutettu ”Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito − PISA 2009 jatkotutkimus” selvitti sanomalehden lukemisaktiivisuuden merkitystä PISA -kokeiden lukukokeiden tuloksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin ensisijaisesti PISA 2009 -aineistoa, joka perustuu edustavaan otokseen 15-vuotiaista suomalaisnuorista ja joka kattaa sekä suomen- että ruotsinkieliset nuoret.
Tässä projektissa kehitettiin teknologiaa linkittää digitaalista informaatiota reaalimaailmaan kuvan piirreanalyysiin ja sovittamiseen perustuen. Tätä teknologiaa sovellettiin aikakauslehtiin, koska arveltiin että tällä sovellusalueella olisi suurin potentiaali kaupallisille palveluille lähiaikoina.
Peruskäyttötapauksessa lehden tilaajalle annettiin mahdollisuus saada lisätietoa ottamalla mobiililaitteessaan olevalla kameralla kuvan aikakauslehden sivusta. Sovellusohjelma lähetti esikäsitellyn kuvan serverille, joka suoritti piirreanalyysin ja tunnistuksen. Tämän jälkeen käyttäjälle palautettiin asianomaiseen sivuun liittyvät lisätiedot.
Käyttäjätestit suoritettiin Aller Media Oy:n 7 päivää lehdellä, jossa lehden sisältöön oli kytketty erilaisia lisäsisältöjä. Käyttäjätesteissä saadun palautteen perusteella teknologiaa pidettiin helppokäyttöisenä ja melko luotettavana. Kuitenkin palvelun todellinen arvo riippuu kustantajan määrittämän lisäsisällön arvosta. Kuvalinkityksen haasteena ei olekaan itse kuvantunnistusteknologia vaan voidaanko sen avulla ratkaista todellisia ongelmia ja mahdollistaa jotain perustavaa laatua olevia uusia, hyödyllisiä tai viihdyttäviä ratkaisuja, jotka eivät olisi muilla tekniikoilla ratkaistavissa.
Lue lisää tutkimusraportista
VTT:n koordinoima kolmivuotinen Tekes-hanke LEADER on toteutettu yhdessä Suomen ympäristökeskus SYKEn, Viestinnän keskusliiton, Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä mm. useiden painotalojen ja arvoketjussa toimijoiden kanssa. Tekesin lisäksi hanketta ovat rahoittaneet Viestintäalan tutkimussäätiö, Metsäliitto, Myllykoski, StoraEnso ja UPM.
Hankkeessa selvitettiin sanomalehden, aikakauslehden, kuvakirjan, kirjan sekä mainostuotteen hiilijalanjälkiä sekä muita ympäristövaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Tapaustutkimuksissa huomioitiin painotuotteen koko elinkaari: puun hankinta, paperin valmistus, painatus, kuljetukset, käyttö sekä kierrätys ja jätehuolto.
Painotuotteiden ympäristövaikutukset - lehditötiedote (pdf) (54 KB)
Pirkko Oittisen ja Hannu Saarelman toimittama oppikirja "Print Media – Principles, Processes and Quality"
Tutustu sisällysluetteloon ja tilaa sähköisestä kirjakaupasta.
